Biokaasulaitoksen esittelypäivä Mty Eteläaho, Lehtimäki (Alajärvi)

Tervetuloa biokaasulaitoksen esittelypäivään. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 15.11.2023 klo 11-15 Mty Eteläahon tilalla osoitteessa Takalankyläntie 88, 63500 Lehtimäki. Mty Eteläahon biokaasulaitoksen reaktoritilavuus on 1100 m3, syötteenä lietelanta ja kuivalanta, tuotteena sähkö ja lämpö maatilalle sekä mädätysjäännöksen jatkokäsittely separoinnilla kuivikkeeksi. Esittelemme kokonaisuutta päivän aikana

Klo 12 Demeca Oy, Mty Eteläahon tila sekä yhteistyökumppanit kertovat yhteistyöstä ja laitosprojektista. 

Tapahtumassa järjestetään biokaasulaitoksen esittelykierrokset sekä makkara- ja kahvitarjoilu.  Näytteilleasettajia on tulossa paikalle. AGCO Suomi Oysta Tuomo Mattila sekä Jussi Laitamäki tuovat paikalle esittelykoneita sekä tilalle toimitettu Valtra N174 Active sekä Valtra T245 Versu.

Lämpimästi Tervetuloa!

Yhteistyössä mukana mm.:

Demeca Oy
Mty Eteläaho
Atria-tuottajat, Nauta Suomi Oy
OP Lehtimäki
Hankkija Oy
Osuuskunta Maitosuomi
AGCO Suomi Oy
FlowExperts Oy
Konttivuokraus Oy

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Mäntyniemen tila, Toivakka

Tervetuloa biokaasulaitoksen esittelypäivään. Tapahtuma järjestetään maanantaina 30.10.2023 klo 11-15 Mäntyniemen tilalla osoitteessa Lampilantie 84, Toivakka. Klo 11 avajaispuheen pitää Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä, jonka jälkeen puheenvuoron käyttää myös Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen. Klo 12 Demeca Oy, Mäntyniemen tila sekä yhteistyökumppanit kertovat yhteistyöstä sekä laitosprojektista. 

Tapahtumassa järjestetään biokaasulaitoksen esittelykierrokset sekä makkara- ja kahvitarjoilu.  Näytteilleasettajia on tulossa paikalle. Tilalla nähtävillä Agronic Oy lietevaunu hxa2 20m3, Straumann Vertimix ajettava apevaunu sekä AGCO Suomi Oy tuo näytille Valtran T255 Versu traktorin.


Lämpimästi Tervetuloa!


Yhteistyössä mukana mm.:

Demeca Oy

Mäntyniemen tila

OP Keski-Suomi

Atria

Hankkija Oy

Envitecpolis Oy

Agronic Oy

AGCO Suomi Oy

NHK Group

Toivakan kunta

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Biokaasuauto- Edullista ja helppoa ajamista

Outi Lehtonen ajaa edullisesti biokaasulla ja tankkaa lähiasemalla mielellään puhdasta ja lähellä tuotettua kaasua. Biokaasuautoilu herätti Outissa kiinnostusta, sillä hän ajaa eläinlääkärin työssään paljon autolla ja vapaa-ajalla maantie kuljettaa perheen hiihtoharrastuksen perässä ympäri Suomea. Biokaasulla Outi kertoo säästävänsä suuren summan bensa-autoon verrattuna. Autoja Outi alkoi katselemaan noin kaksi vuotta sitten huutokauppa-verkkosivuilta, josta sopiva auto löytyikin nopeasti. Outi kertoo, että myöhemmin autoon asennettiin lisäkaasusäiliö, jonka ansiosta autolla ajelee noin 450 kilometriä. Tutut ja tuntemattomat ajattelevat, että kaasuautolla ajaminen ja huollot ovat vaikeita ja kalliita, mutta Outi kertoo, että biokaasulla ajaminen on helppoa ja tankkausasemia löytyy ympäri Suomen hyvin. Outi seuraa uusien asemien tuloa ahkerasti ja katsoo lähimmät asemat matkallaan kännykällä Tankille-sovelluksesta. 

Outilla on kertynyt reilun kahden vuoden aikana auton mittariin noin 100.000 kilometriä. Hän kertoo, että jättää mielellään tankkausrahat paikkakunnalle ja kauppareissun jälkeen voi hurauttaa tankille helposti. ”Eihän tankkaaminen ole koskaan kivaa, mutta tämä se on kivempaa, kun saa rahaa edullisesti ja puhtailla kilometreillä paikkakunnan elinvoimaa unohtamatta!” Outi iloitsee. Outin mielestä biokaasulla ajaminen on pienen ihmisen ilmastoteko, jossa hän on hyvin oikeassa. Biokaasun liikennekäytöllä voidaan koko elinkaaren aikana vähentää jopa 90 % liikenteen päästöistä. Outi sanoo, että ajaa bensalla vain 5-10 % kaikista autolla ajetuista kilometreistä. Autoja Outi on katsellut ja uusikin autokuume nostelee päätään aina välillä. Hän toivoo, että automyyjät panostaisivat enemmän kaasuautojen tarjontaan sekä perehtyisivät niiden toimintaan tarkemmin. Kaasuautoilijat ovat hyvin valveutuneita ja tietävät autojen ominaisuuksista usein paremmin kuin automyyjät. 

Mikäli kaasuautoa harkitsee, kannattaa liittyä Kaasua tankkiin-Facebook ryhmään ja lukea kanavasta lisätietoja autojen ominaisuuksista sekä huolloista. Lähimmät Demecan biokaasun tankkausasemat sijaitsevat Haapavedellä, Toholammilla sekä ensi vuonna Ylivieskan Raudaskylällä. Mikäli haluaa säästää autoilussa, kannattaa valita kaasuauto, sillä se säästää jopa 30-40 % autoilun kustannuksista bensa-autoon verrattuna. Outi kertoo, että hänen Mercedes-Benz kuluttaa kaasua ajotavasta ja kelistä riippuen 4,5-5 kilogrammaa sadalla kilometrillä. Kaasun hinnat vaihtelevat 1,6-2,0 euron tietämillä. Outi tankkaa auton ja kaasua menee noin 25 kiloa, jolla voi ilomielin ajella työmatkoja sekä harrastustoimintaan perheen kanssa. Outi kannustaa paikkakuntalaisia tankkaamaan paikallista ja edullista kaasua.

Pienen ihmisen ilmastoteko on sekin askel kohti parempaa huomista ja elinvoimaisempaa maaseutua. 

Outi Lehtonen tankille sovellus

Katso lähimmät tankkausasemat kartalta. Lataa älypuhelimeen Tankille-sovellusta, josta näet myös lähimmät tankkausasemat sekä päivän hinnat.

Pekka Vinkki on vuoden Bionääri

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus on valinnut Pekka Vinkin vuoden 2023 Bionääriksi. Pekka on Demecan toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Titteli julkaistiin Biotalouspäivillä Lappeenrannassa perjantaina 20.09.2023.

”Biokaasu tarjoaa valtavat mahdollisuudet suomalaiselle maataloussektorille. Haluan omalta osaltani olla mahdollistamassa Suomen maatalouden energia- ja ravinneomavaraisuuden vahvistumista ja luoda maatiloille uusia mahdollisuuksia .”, kiteyttää Pekka.

Demeca perustettiin 15-vuotta sitten vuonna 2008, ja tällä hetkellä työllistämme noin 60 henkilöä. Valmistamme älykkäitä ratkaisuja maatalouden lannankäsittelyyn ja jakeiden hyötykäyttöön sekä omavaraiseen energiatuotantoon. Biokaasulaitosten tuotekehitys ja toimittaminen ovat olleet osa Demecan toimintaa alusta lähtien.

Märkämädätysperiaatteella toimivan biokaasulaitoksen kehittäminen on aloitettu Haapavedellä 2002 ja Pekka Vinkki on ollut kehitystyössä mukana 2005 lähtien. Ensimmäinen laitostoimitus tehtiin 2004-2005. Olemme rakentaneet tai toimittaneet 25 toiminnassa olevaa tai toiminnan aloittavaa täyden mittaluokan biokaasureaktoria. Esittelemme uusia biokaasulaitoksia ympäri Suomen avoimien ovien päivässä, jossa voi tutustua biokaasulaitoksen ja maatilojen toimintaan.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry pyysi ehdotuksia vuoden 2023 Bionääri-tittelin saajaksi -kesä-elokuussa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus valitsi Bionäärin saatujen ehdotusten pohjalta.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry haluaa jakaa Bionääri-tittelin henkilölle, joka on edistänyt esimerkillään ja toiminnallaan ravinnekierrätyksen edistymistä Suomessa tai maailmalla. Bionäärin valintakriteerit ovat:

  • Hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta ravinnekierron edistämiseksi.
  • Henkilö on omalla toiminnallaan vaikuttanut positiivisesti toimialan kehittymiseen.

Bionääri-titteli on myönnetty seuraaville henkilöille:

2023 Pekka Vinkki, toimitusjohtaja ja perustajajäsen, Demeca Oy

2022 Jyrki Heilä, yrittäjä ja hallituksen puheenjohtajan (Biopir Oy ja Nurmon Bioenergia Oy)

22021 Sari Luostarinen, erikoistutkija ja johtava asiantuntija, Luonnonvarakeskus

2018 Juhani Suvilampi, toimitusjohtaja, Watrec Oy

2017 Juha Pirkkamaa, toiminnanjohtaja, Biolaitosyhdistys ry

2016 Jukka Rintala, professori, Tampereen Yliopisto

2015 Leif Åkers, toimitusjohtaja, Stormossen Oy

Lisätietoja asiasta antaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä 0400987805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Lähteet:

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Demeca Oy

Ensimmäinen biokaasulaitos Ruotsiin

Demeca Oy ja Samuel Holmberg (Brännfors Lantbruk Ab) ovat tehneet sopimuksen maatilan biokaasulaitoksen rakentamisesta. Tämä laitostoimitus Ruotsiin on Demecan ensimmäinen.

Moduulirakenteinen biokaasulaitos sisältää 2000 m3 prosessitilavuudella olevan mädätysreaktorin, gPower 200 kW CHP-yksikön sekä gFeed-kuivansyöttö yksikön.

”Hienoa päästä aloittamaan merkittävä yhteistyö ruotsalaisen maatilan kanssa. Biokaasuprojektia on suunniteltu pitkään yhdessä Samuelin kanssa ja nyt etenemme toimitukseen. Toimitamme maatilalle lietelannan ja kuivalannan käsittelevän laitoskokonaisuuden Avaimet käteen-periaatteella. Maatila vastaa maanrakennustöistä ja maatilalla tehtävistä sähkö-, lämpö- ja lieteputkistojen asennuksista Demecan suunnitelmien mukaisesti. Maanrakennustyöt ovat jo käynnistyneet ja Demecan tehtaalla Suomessa aletaan samalla valmistamaan laitemoduuleja. Tästä tulee hieno kokonaisuus ja Samuelille iso hyöty maatilan lannankäsittelyssä ja energian tuotannossa.” Myyntijohtaja Sami Vinkki iloitsee sopimuksesta.

” Demecan asiantuntijuus ja kokonaisvaltainen osaaminen tekivät vaikutuksen. Suurella maatilallamme työmäärä on valtava, jonka vuoksi on tärkeää, että biokaasulaitoksen toimittaja kykenee ottamaan vastuun kokonaisvaltaisesta toimituksesta ja avustamaan myös maatilan vastuulle jäävissä rakentamistöissä. Demecan biokaasulaitoksen teknologia ja heidän kokemus Pohjoisen olosuhteista vakuutti minut. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja aloituskokouksessa ammattimaisuus näkyi. ” kertoo Samuel Holmberg.

Nyt olemme edenneet työmaan aloitukseen ja pidimme aloituskokouksen maatilalla eilen. Demecalta projektipällikkö Juho Piilola, projektisuunnittelija Eelipekka Matti, tuotekehitysjohtaja Tomi Haapakoski ja myyntijohtaja Sami Vinkki, sähkömies Tomas Lundström sekä tilaaja Samuel Holmberg ja tilaajaa projektissa avustava neuvonantaja Karin Ahlberg Eliasson osallistuivat aloituskokoukseen.

Lue lisää Demecan biokaasulaitoksesta.

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Wekas Oy, Toholampi

Haluamme yhdessä Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kutsua teidät  Biokaasulaitoksen ja biokaasun tankkausaseman esittelypäivään perjantaina 25.08.2023 klo 11-15. Osoite on Härkänevantie 465, Toholampi. Tapahtumassa kerrotaan maatilojen mahdollisuuksista hyödyntää ravinteiden kierrätys omavaraiseen energiatuotantoon sekä liikennekaasun tuottamiseen. Biokaasulaitokseen toimitetaan yhdyskuntajätteitä paikallisesta yrityksestä sekä maatila hyödyntää karjanlantaa biokaasulaitosprosessissa.

 

Tapahtumassa klo 12 Demeca Oy:n, Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden haastattelut sekä puheenvuorot. Tarjolla HK:n makoisat makkarat, Maitokolmion sekä Finn Spring maistiaisia sekä kahvitarjoilu. Näytteilleasettajia paikalla.

 

Tule tutustumaan elinvoimaiseen Härkänevan ympäristöön sekä kuulemaan maatilan mahdollisuuksista.

 

Tervetuloa!

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Hyödynnä hankintatuki kaasukäyttöiselle pakettiautolle

Hyödynnä kaasuauton edulliset kilometrit ja pakettiautolle myönnettävä hankintatuki.
Liikenne- ja viestintävirasto myöntää hankintatukea kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan ja tällä hetkellä määrärahoja on käytettävissä. Jotta autoon saa hankintatukea, tulee mm. näiden määrättyjen tukiehtojen täyttyä:
– Pakettiautossa täytyy pääasiallisena käyttövoimana olla kaasu
– Hankittu pakettiauto on uusi sekä ensirekisteröimätön
Ajoneuvo on hankittu vasta sitten, kun liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt ehdollisen päätöksen
– Pienikokoisen pakettiauton hankintahinta saa olla enintään 50.000 euroa.
Lisäksi hakijan tulee täyttää tukiehdot:
– Sitoutua ensirekisteröimään ajoneuvo Suomeen
– Sitoutua pitämään hankittavan ajoneuvon liikenneasioiden rekisterissä
– Yksityisen henkilön auto tulee hankkijan omaan käyttöön.

Vaikeuksissa oleville yrityksille ei tukea myönnetä lainkaan. Tutustu hankintatukeen Traficomin verkkosivuilla ja aloita ympäristöystävälliset sekä edulliset kilometrit kaasuautolla. 


Biokaasun tankkaus on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Katso biokaasun tankkausasema video Demeca Youtube-kanavalta!

Biokaasun tankkausasema Ylivieskan Raudaskylälle

Uusi biokaasulaitos Ylivieskan Raudaskylälle ja biokaasun tankkausasema Sikabaarin välittömään läheisyyteen! 

Ojasaaren Biokaasu Oy ja Demeca Oy ovat sopineet kotimaisen biokaasulaitoksen sekä biometaanin jalostusyksikön ja biometaanin paineistusyksikön toimituksesta. Demeca Oy investoi myös itse tankkausasemaan ja tulee toimimaan kaasun jakelijana kohteessa. Demeca toimittaa naapurikunnassa Haapavedellä valmistettavat biokaasujärjestelmät avaimet käteen palveluna Ojasaaren Biokaasulle. Ojasaaren Biokaasu Oy vastaa maanrakennustöistä. Ojasaaren Biokaasu Oy on perustettu biokaasun tuotantoa varten. Yhtiö tuottaa biokaasua pääosin omistajiensa maatilojen, mutta myös alueen muiden maatilojen lannasta ja jalostaa siitä liikennebiokaasua myyntiin.

”Tämä on juhlapäivä. Teemme ison satsauksen kotimaisen hajautetun liikennebiokaasun tuotantoon. Samalla maatilojemme ravinnekierto paranee merkittävästi ja kannamme ison korren kekoon ympäristöasioissa. Kun kaasun myynti ensi vuonna Sikabaarin pihalla käynnistyy, palvelemme puhtaalla biokaasulla alueen kaasuautoilijoita. Sijaintimme Ylivieska-Nivalatien varressa on hyvä. Kaasua myydään sekä ammattiliikenteeseen että henkilöautoihin. Tätä hanketta on suunniteltu pitkään ja huolellisesti. Palaset loksahtelivat nyt paikalleen ja alamme rakentamaan heti. Demeca on meille tuttu firma ja valintamme oli lopulta helppo. Kävimme kaikki potentiaaliset laitetoimittajat läpi. Kotimaisena biokaasuvalmistajana demecalaisilla on pitkä kokemus ja hyvät referessit. Heillä on laaja näkemys alasta ja todella monipuolinen osaaminen rahoituksista, luvituksesta, tekniikasta ja prosesseista. Saimme jo hankkeen valmistelussa erittäin hyvän tuen Demecalta. Luottamus on varmasti molemmin puolinen. Ensi vuonna olemme tietysti viisampia miten hyvin hanke toteutui. Hanke on hyvin suunniteltu ja nyt alkaa projektisuunnittelu ja käytännön työ.” Ojasaaren Biokaasu Oy:n Mika Lähdemäki kertoo tyytyväisenä. 

”Meille tämä on suurin yksittäinen projekti tähän mennessä. On todella hienoa päästä pitkän yhteisen hankesuunnittelun jälkeen aloittamaan toimitusprojekti. Me tulemme tämän uuden yhtiön kumppaniksi kaasun jakeluun ja tuomme osaamisemme Ojasaaren Biokaasun käyttöön.

Iso kiitos luottamuksesta Ojasaaren Biokaasun porukalle! Tuntuu hyvältä ojentaa Mikalle tämä Fiskarsin lapio ja todeta, että nyt on aika painaa kuokka maahan.” Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki iloitsee.


Tutustu Demecan biokaasulaitokseen.

Miten biokaasulaitos vähentää maatilan ja lannan levityksen hajuja?

Haju on ilmassa olevien kemiallisten yhdisteiden aistimista. Kun hajua tuottavien yhdisteiden pitoisuus ylittää niin sanotun hajukynnyksen, niin ihminen aistiin hajun. Kullekin kemialliselle yhdisteelle on ominaisensa haju, joka voi olla miellyttävä tai epämiellyttävä. Hajuhaittoja aiheuttavat aineet ovat pääasiassa haihtuva orgaanisia yhdisteitä (VOC), rikkiyhdisteitä ja typpiyhdisteitä. Näitä kaikkia vapautuu orgaanisten aineiden hajotessa. 

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat luonnollinen osa luonnon kiertokulkua eikä orgaanisten aineiden hajoamista tapahdu ilman haihtuvien yhdisteiden, kuten rasvahappojen muodostumista. Kompostoinnissa ja luonnossa tapahtuvassa hajoamisessa orgaanisia yhdisteitä vapautuu ilmaan. Biokaasulaitoksissa VOC:eja ei vapaudu ilmaan kahdesta eri syystä: VOC:it, kuten esimerkiksi rasvahapot ovat biokaasun tuotannon yksi välivaihe ja seuraavan vaiheen mikrobit käyttävät ne ravintonaan tuottaessaan metaania. Riittävällä viipymällä mädätysjäännös ei siis juuri haise, koska kaikki helposti hajoava orgaaninen aines on jo hajonnut, jolloin uusia rasvahappoja ei voi enää muodostua. Toisaalta mädätysjäännösaltaisiin ei myöskään päädy ”valmiina” rasvahappoa, koska ne on kulutettu biokaasureaktorissa. Biokaasureaktorin sisällä voi vapautua vähäisiä määriä rasvahappoja, mutta ne eivät päädy ulkoilmaan, koska raakakaasu käsitellään aktiivihiilellä ja edelleen poltetaan energiaksi. Poltettaessa rasvahapoista muodostuu hajutonta hiilidioksidia ja vettä.   

Hajua aiheuttavia rikkiyhdisteitä ovat rikkivety ja orgaaniset rikkiyhdisteet, kuten dimetyylisulfidi ja metyylimerkaptaanit. Orgaanisten rikkiyhdisteiden määrä vähenee biokaasureaktorissa, koska metaania tuottavat mikrobit käyttävät niitäkin ravintonaan. Rikkivety taas muutetaan pienellä hapen lisäyksellä alkuainerikiksi tai sulfaatiksi. Alkuainerikki ja sulfaatti eivät ole haihtuvia yhdisteitä, jolloin ne eivät voi myöskään haista.

Ammoniakki on merkittävin hajuja aiheuttava typpiyhdiste. Ammoniumtypen määrä lisääntyy biokaasuprosessissa, mutta koska lämmitetty biokaasureaktori on suljettu, sitä ei pääse vapautumaan laitoksella. Ammoniakin hajukynnys on kuitenkin selvästi korkeampi kuin esimerkiksi rasvahappojen tai rikin yhdisteiden, joten ammoniakin määrän lisääntymien ei vielä nosta mädätysjäännöksen hajua raakalannan tasolle. Ammoniakin haihtumista kannattaakin pyrkiä välttämään ensisijaisesti typpihäviöiden estämisenä. Ammoniakin haihduta vähenee esimerkiksi sijoituslevityksellä.

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät hajuja siis kahdessa eri paikassa. Tilalla hajut vähenevät, koska lietelanta pumpataan käytännössä suoraan biokaasureaktoriin. Siten suurin osa hajuja muodostavista yhdisteistä muutetaan biokaasuksi ennen kuin yhdisteet ovat ehtineet haihtua ilmaan. Kun ylijäämä- ja pilaantuneet rehut syötetään säännöllisesti biokaasureaktoriin, niin niiden hajoaminen ei ole ehtinyt käynnistyä voimakkaasti, jolloin tilakeskuksen hajujen määrä vähenee edelleen. Mädätysjäännösaltaiden ja mädätysjäännöksen kuivajaevarastoiden hajut ovat taas liete- ja kuivalantaloiden hajuja alhaisemmat. Tilakeskusten hajujen vähentymisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi ympäristöluvitukseen ja toki myös työskentelymukavuuteen.

Yleisen ympäristöoikeudellisen tulkinnan mukaan lannan peltolevityksen hajut kuuluvat pääsääntöisesti niin sanotun sietämisvelvollisuuden piiriin. Levitykset pienemmät hajut vähentävät kuitenkin kesälomalaisten mahdollista ärsytystä ja voivat tuoda yksittäisiä peltoja takaisin levityksen piiriin.   

Lisää hajuista voi lukea esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston julkaisuista: 

Kymäläinen M. ja Pakarinen O. (toim.) 2015. BIOKAASUTEKNOLOGIA Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104180/HAMK_Biokaasun_tuotanto_2015_ekirja.pdf 

Lehtinen J. 2012 Odorous Volatile Organic Compounds in Waste and Wastewater Management. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BIOLOGICAL AND ENVIRONMENTAL SCIENCE 252 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40931/978-951-39-4931-0_2012.pdf


Lue lisää Demecan biokaasulaitoksesta! 

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät peltojen rikkakasvipainetta

Rikkakasvit haittaavat maanviljelyä muun muassa kilpailemalla viljelykasvien kanssa sekä heikentämällä rehun laatua. Tieteellisesti tehdyt tutkimukset osoittavat maatilakohtaisten biokaasulaitosten vähentävän peltojen rikkakasvipainetta.

Luken edeltäjän MTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijat tutkivat hukkakauran (Avena fatua) siementen itävyyden laskua kolmen kuutiometrin pilot-luokan biokaasureaktorissa. Reaktorin ymppinä käytettiin lehmän lantaa ja säilörehua mädättäneen biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä. Reaktorin syötteenä oli purukuivitettu hevosenlanta. Reaktorin lämpötila oli 38 ± 2 °C. Käsittelemättömien hukkakauran siementen itävyys oli 12 vuorokauden idätyskokeessa 39 %. 29 vuorokautta biokaasureaktorissa olleiden siementen itävyys oli 0 % 20 vuorokauden idätyskokeen aikana.  

Tanskassa on tutkittu hukkakauran (Avena fatua), rikkasinapin (Sinapsis arvensis), kanadanpiiskun (Solidago canadensis), rapsin (Brassica napus), kiertotatarin (Fallopia convolvulus), rikkakeltalemmikin (Amzinckia micrantha) ja jauhosavikan (Chenopodium album) itävyyttä. Mesofiilisissä 37 °C biokaasureaktoreissa suurin osa siemenistä menetti itävyyden seitsemän vuorokauden aikana ja yhdentoista vuorokauden kuluttua kaikkien siementen itävyys oli laskenut nollaan.

Aivan kaikilla kasveilla itävyys ei kuitenkaan laske täysin nollaan. Jyväskylän yliopiston ja Mustankorkea Oy:n tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville vahvakuoristen vieraslajien leviämisen riskiä biokaasulaitosten kautta. Tutkittavina kasveina olivat niin sanottu maantievarsilupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus Lindley) ja amerikkalainen kaupallinen kirjolupiini (Lupinus polyphyllus x Regalis). Ennen biokaasureaktoriin syöttämistä komealupiinin siementen itävyys oli noin 45 %. Siementen oltua kymmenen vuorokautta laboratoriokoon mesofiilisessa 37 °C biokaasureaktorissa, niiden itävyys oli laskenut noin kahteen prosenttiin ja kolmessakymmenessä vuorokaudessa itävyys laski noin prosenttiin. Kaupallisella kirjolupiinilla alkuperäinen itävyys oli alhaisempi, mutta myös sillä itävyyden lasku oli voimakasta. Tutkimuksessa tuhoutuneiksi siemeniksi tulkittiin ne siemenet, jotka mätänivät tai homehtuivat idätyskokeen aikana. Komealupiinilla 30 vuorokauden jälkeen tuhoutuneita siemeniä oli 95 %. Kokeessa horroksessa oleviksi siemeniksi tulkittiin sellaiset siemenet, mitkä eivät itäneet mutta eivät myöskään ulkoisesti tuhoutuneet kolmen kuukauden idätyskokeen aikana. Todennäköisesti merkittävä osa horroksessa oleviksi luokitelluista siemenistä oli menettänyt itävyyden.    

Kuva lupiinien siementen itävyydestä ennen ja jälkeen mesofiilisen biokaasulaitoskäsittelyn. Muokattu julkaisusta Hassani, M.; Vallius, E.; Rasi, S.; Sormunen, K. Risk of Invasive Lupinus polyphyllus Seed Survival in Biomass Treatment Processes. Diversity 2021, 13, 264. https://doi.org/10.3390/d13060264

Tutkimuksissa siementen itävyyden laskun katsottiin johtuvan lämmön ja kosteuden sekä kemiallisten ja mikrobiologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vastaavan lämpöisessä vedessä säilyttäminen ei laskenut siementen itävyyttä samalla tehokkuudella.

Rikkakasvien, kuten juolavehnän, juurten palasten tuhoutumisesta biokaasureaktorissa ei ole yleisiä tutkimuksia. On kuitenkin perusteltua olettaa, että koska juuret ovat siemeniä pehmeämpiä, niin juuret menettävät kasvukyvyn biokaasureaktorissa.

Kokonaisuutena tutkimuksiin perustuen voidaan siis sanoa, että biokaasureaktori tuhoaa lähes kaikki lantojen, rehujen ja kuivikkeiden mukana pelloille päätyvät rikkakasvien siemenet. Vaikka jäljelle jääkin maaperässä oleva siemen- ja juuripankki, tuulilevitteiset siemenet sekä koneiden mukana siirtyvät rikkakasvit, niin biokaasulaitos auttaa rikkakasvien haitallisen vaikutusten torjunnassa ja varsinkin estää siemenlevitteisten kasvien siirtymistä pelloilta toisille.  

Suomessa tehdyt julkaisut voi lukea osoitteista https://doi.org/10.3390/d13060264 ja osoitteesta https://www.smts.fi/MTP_julkaisu_2014/Posterit/104Tampio_ym_Hevosenlanta_tuottaa_biokaasua.pdf