Biokaasulaitos Jurvan maatilalle

Biokaasu ilouutiset jatkuu! Olemme tänään sopineet ensimmäisestä maatilan biokaasulaitostoimituksesta Lappiin!
Anne ja Janne Jurvan maatilalla Tervolan kunnassa on 90 lehmää, 300 lihanautaa ja 200 lammasta. Maidon- ja lihantuotanto ottaa askeleen kohti energiaomavaraisuutta ja samalla polkee hiilijalanjälkeään kohti nollaa. 🐄 🇫🇮
”On tätä mietitty vuosia. 2017 Demeca piti Arpelassa biokaasutilaisuuden alueen viljelijöille ja tuttu viljelijä pyysi mukaan. Minähän innostuin heti, kun ymmärsin mitä hyötyjä siitä meille olisi”, Janne sanoo.
Laitos tulee käsittelemään tilan kaikki sivuvirrat. Lietelannan lisäksi reaktoriin syötetään mm. lampaiden kuivalannat ja ylijäämä nurmet.
”Haluamme säästää energian ostokustannuksissa ja sähkön- ja lämmöntuotannon lisäksi tärkeänä hyötynä tulee olemaan lannankäsittely. Saamme kaikki ravinteet kuivalannoista, lietteestä ja nurmesta nurmentuotantoon paremmaksi ja logistiikka helpottuu. Lisäksi mädätysjäännöksen valmistettavalla kuivikkeella säästämme kuivituskustannuksia.” isäntä Janne perustelee investointia.👍
”Muistan hyvin kun tavattiin Jannen kanssa ensi kertaa. Tulimme heti juttuun. Nyt jo pitkä yhteistyö ja biokaasusuunnittelu tiivistyy ja konkretisoituu kunnolla. On hienoa saada Lappiinkin laitoshanke. Toimitus käynnistyy heti. Kiitos luottamuksesta!” Myyntijohtajamme Sami Vinkki kiittelee.🤝
”Ei meillä käytännössä ollut vaihtoehtoja. Demecan kanssa on tehty jo muutamia pienempiä hankkeita ja luottamus on ollut molemminpuolista. Demeca kehitystyö biokaasun ja muidenkin ratkaisujen osalta ovat vakuuttavia, kunnon referenssit löytyy, porukka on osaava ja omistajien sitoutuminen vahvaa. Tästä tulee mahtava projekti.” Janne sanoo. 🤝🇫🇮
 
 
Jurvan tilan Biokaasulaitoksen esittelypäivä järjestetään keskiviikkona 22.03.2023. Tervetuloa!

Biokaasulaitos Pajulan maatilalle

Olemme juuri sopineet biokaasulaitoksen toimituksesta Pajulan maatilan, Pauliina ja Valtteri Nuutinen kanssa. Tila on 3 robotin, 160 lehmän, Valio luomumaidon tuottaja Pohjois-Savossa Kiuruvedellä. 🤝🇫🇮🐄
”Energiakustannukset ovat meilläkin merkittävä kuluerä vuosittain. Biokaasulla haetaan selkeitä säästöjä sähkö- ja lämpöenergian osalta. Samalla erityisesti meillä, kun luomussa ollaan, lannoite vaikutukset mädätysprosessin kautta tuovat paljon hyötyjä nurmentuotannon tehostamiseksi.” Tilan isäntä Valtteri miettii.
”Tätä on suunniteltu pitkään ja Valtterin kanssa perehdytty asioihin huolella. On todella hienoa päästä toteuttamaan hanke yhdessä tilan väen kanssa. Pajulan maatilan tuotanto on kunnossa ja tekeminen ammattimaista. On helppo aloittaa yhteistyö biokaasutoimituksessa. Toimitamme laitoksen avaimet käteen- periaatteella, siten että tilalle jää käytännössä vain maanrakennustöistä kaivutyöt ja maa-ainekset.” Myyntijohtajamme Sami Vinkki iloitsee.😀
”Demecan kanssa on tehty vuosien varrella pienempiä projekteja ja homma on toiminut. Toimituskokonaisuus, Demecan porukka, tuotekehityshistoria ja useat vierailut referenssikohteissa vakuuttivat. Valinta oli lopulta helppo.” Valtteri toteaa. 👍

Biokaasulaitos Pohjois-Savoon!

Olemme tänään Mikko Elovaaran kanssa allekirjoittaneet toimitussopimuksen maatilan biokaasulaitoksesta Kiuruvetiselle Mikko Elovaara Oy:lle ja Elovasikka Oy:lle. Suuret kiitokset luottamuksesta! Tilakokonaisuus on merkittävä tekijä suomalaisen naudanlihan tuotannossa. Yrityskokonaisuus kasvattaa maitoroutuisia sonneja HK Scanin sopimustuottajana. Kiuruveden Lepistönperällä sijaitsevalla n. 600 hehtaarin peltoaukealla loppukasvattamoissa kasvaa yhteensä 1800 sonnia. Näistä 800 sonnia kasvaa Mikon pojan Antti Elovaaran omistuksessa olevissa kasvattamoissa samalla peltoaavalla. Elovasikan kasvattamossa samalla aukealla kasvaa 800 vasikkaa. Lisäksi Elovasikan toisessa kasvattamossa Alapitkällä 500 vasikkaa. Vasikkakasvattamoista vasikat siirtyvät loppukasvattamoihin Elovaarojen navetoihin ja Elovasikan muille osakkaille Ville Laitiselle Haapavedelle ja Henrik Kärkkäiselle Kiuruvedelle. Vasikoita riittää myös loppukasvatukseen muille HK Scanin sopimustiloille. Mikko Elovaara on kehittänyt maatilaa ja koko liiketoimintaa määrätietoisesti jo vuosikymmeniä. Antti Elovaara on kasvanut maanviljelijäksi isänsä rinnalla ja haluaa olla jatkamassa tilan kehitystä. ”Tilakokonaisuus ja lihantuotanto on nyt rakennettu tähän kokoluokkaan, pellot raivattu metsistä, laitettu kasvukuntoon nurmentuotantoon. Iso laajentaminen ei ole nyt seuraava askel, vaan nyt keskitytään edelleen peltojen kasvukunnon parantamiseen ja satotasojen nostamiseen. Hiilensidonta maaperään ja humuksen lisääminen on tärkeä kehityskohde. Tilaa pitää aina kehittää ja nyt luonteva ja kestävä suunta on investoida energiaomavaraisuuteen ja lannan käsittelyyn. Ympäristöasiat todella kiinnostaa viljelijää. Me elämme maasta. Positiivinen ja kestävä imagokin on tärkeä asia tämän päivän maataloudessa.” Antti kertoo ja Mikko jatkaa: ”Lannan lannoitevaikutuksen parantaminen on tärkeä asia ja biokaasulaitoksen tuoma hyöty typen liukoisuuden lisäämisessä ja logistiikan helpottumisessa on merkittävä taloudellinen etu, ympäristövaikutuksia unohtamatta.” Rakennettava biokaasulaitos tulee palvelemaan Elovaaran tilakeskusta ja Elovasikka Oy:n kasvattamoa sähkön- ja lämmön tuotannon osalta. Hankkeen yhteydessä rakennetaan mädätysjäännösputki 1 km päähän peltoaukeman keskelle etäsäiliöön, jolla saadaan merkittävät logistiikka hyödyt lannanlevitykseen. Hankkeessa rakennetaan valmiudet laajentaa biokaasuntuotantoa energiamarkkinoiden kysynnän mukaan. Siirtyminen myöhemmin ajoneuvokaasun eli biometaanin jalostukseen on otettu huomioitu jo nyt. Kysyimme Mikolta miksi Demeca laitostoimittajaksi? Mikon vastaus: ”Demecan kanssa meillä on jo yhteistä historiaa navetan saneerauksessa. Demeca tarjoaa kokonaisvaltaisen, selkeän paketin, johon sisältyy suunnittelu, valmistus, asennukset ja työnjohto. Emme kaipaa työmaalle useita eri toimijoita ja isoa alihankintaketjua. Me teemme omana työnä maanrakennustyöt, koska meillä on siihen kalusto ja osaaminen. Uskomme Demecan jälkimarkkinoinnin toimintaan ja referenssikohteessa vierailu vahvisti luottamuksen. Koko laitos ja tekniikka on ammattimaisesti toteutettu, siisti kokonaisuus. Demeca on kotimainen yritys ja sijaitsee lähellä. Me arvostamme kotimaisuutta ja Demecan kokemusta ja ymmärrystä maatilan toiminnasta.” Demecalla on 3 tärkeää arvoa. Luottamus ja arvostus, Rohkeasti yhdessä, Tuloksellinen tekeminen. ”Haluamme olla mukana eteenpäin menevien maatilojen arjessa. Kehitämme toimintaa yhdessä. Koemme että kehittyvien tilojen mukana mekin kehitymme. Luottaen ja arvostaen, rohkeasti yhdessä, pyrimme parhaisiin tuloksiin. Huolellisen valmistelun ja rakentavien sopimusneuvotteluiden jälkeen on mahtava päästä toteuttamaan hanketta yhdessä Elovaaran porukan kanssa” myyntijohtajamme Sami Vinkki kiteyttää. #biokaasu #maatilatkuntoon Kuvassa kauppasopimuksen jälkeen tyytyväisenä: Antti Elovaara, Mikko Elovaara ja Sami Vinkki

Separoitu, lannasta tehty kuivike on tasalaatuista ja sen levittää automatisoitu Renki-kuivitusjärjestelmä

Lietteen kiertokulku automaatioketjussa toimii niin, että liete pumpataan navetalta biokaasulaitokselle, jossa siitä laitoksen reaktorissa otetaan talteen lämpö ja kaasu. Sieltä se kiertää putkella takaisin navettaan, jossa siitä tehdään separaattorin avulla kuiviketta. -Turpeen hinnan nousu ja sen tuotannon mahdollinen loppuminen sekä omavaraisuuteen pyrkiminen ovat olleet uuden kuivitusjärjestelmän käyttöön ottamisen merkittävimmät syyt. Separoimalla lietteestä tehty kuivike pölyää vähemmän ja pysyy parressa paremmin. Kuivike on tasalaatuista ja pehmeää, hyvin kosteutta imevää. Navetta ja eläimet ovat puhtaampia kuin turvekuivituksella. Solut ja bakteeritasot pysyvät alhaalla, kun kuivike on aina tuoretta ja sitä ei varastoida yhtään. Järjestelmä separoi automaattisesti suoraan biokaasulaitokselta tulleen rejektin eli biokaasutetun lietteen. Separointi tehdään suoraan Renki-kuivituslaitteeseen haluttuna aikana, Uusitalolla navetta-aikaan, aamulla ja illalla. Eko-Erotus -separaattorilla liete puristetaan ruuvilla luonnonkumitiivisteen läpi, jolloin neste virtaa seulan läpi poistopumpulle ja kuiva-aine tippuu kuivituslaitteeseen johtavalle täyttöruuville. Separaattorin virrankulutusta seuraamalla voidaan helposti seurata kuiva-ainepitoisuutta. Jos virrankulutus putoaa, vaihdetaan kumitiiviste uuteen. Kumin vaihto on nopea ja helppo toimenpide.   Navetan toiminnoista vastaava Sami Uusitalo sanoo, että käytännössä seurannan tarve on hyvin vähäistä. -Käyn välillä tarkistamassa minkä näköistä jaetta Eko-Erotus -separaattori tuottaa. Kuiva-aine päätyy kuivikkeeksi, jonka Renki levittää parsiin. Rengin automaattinen täyttö kestää noin 15 minuuttia. -Renki-kuivitusjärjestelmässä on vapauttanut aikaa vievää kuivitustyötä ja rauhoittanut eläinten olosuhteita. Vedän parsista virtsat ja lannan pois. Tiedän, että Renki seuraa perässä ja kuivittaa, ja minä olen vapaa jatkamaan muita töitä. Hiljainen, kiskoa pitkin eläinten yläpuolella liikkuva Renki levittää kuivikkeen tasaisesti niihin parsiin, jotka ovat vapaana. Sen laser tunnistaa eläimen, eikä levitä kuiviketta makaavan eläimen selän päälle. Automatiikka toimii sille annettujen ohjeiden mukaan ja kuivikkeen määrää voi vapaasti säätää. Automatiikkaa voidaan hoitaa puhelimen sovelluksen avulla. -Eläinten sorkka- ja utareterveys ovat pysyneet hyvinä ja voimme aina olla varmoja, että eläimillä on puhtaat ja kuivat parret lepäämiseen. Uusitalot ovat tyytyväisiä yhteistyöhön Demecan ja sen eri maatalouden kannattavuutta ja hyvinvointia tuottaviin ratkaisuihin. -Kaikki projektit on viety asiantuntevasti ja sovitulla tavalla onnistuneeseen lopputulokseen. Etävalvonta tukee omaa valvontaa, eikä päivittäiseen seurantaan kulu paljon aikaa. Tilalla pystytään keskittymään eläinten hoitamiseen ja tuotantoon, kun olosuhteet on rakennettu mahdollisimman toimiviksi ja automatiikka hoitaa aikaa vieviä tehtäviä.

Biokaasulaitos Haapavedelle

Seuraava biokaasulaitoshanke käynnistyy Haapavedellä! 🤝👍👍
Pitkä yhteistyö Keskitalon Tila Oy:n kanssa jatkuu. 3 robotin maitotilalta löytyy jo Demecan ratkaisuja kuten navetan ilmanvaihto ja automaattinen kuivitusjärjestelmä.
”Olemme pitkään suunnitelleet biokaasuhanketta ja nyt oli aika tehdä päätöksiä. Haluamme olla kehityksessä mukana. Lannan biokaasutuksen kokonaisvaikutukset ovat merkittävät. Sähkön- ja lämmöntuotannon lisäksi lannoitevaikutuksilla ja lantalogistiikassa tullaan saamaan lisäarvoa. Samalla aloitetaan mädätysjäännöksestä separoidun lannan kuiva-aineen käyttö kuivikkeena. Tottakai myös ympäristöasiat kiinnostaa aina viljelijää ja ympäristö hyötyy tästä kovasti.
Valio ja St1 julkaisema yhteishanke liikennebiokaasun edistämiseksi nähdään myös isona mahdollisuutena. Nyt rakennettavalla laitoksella voidaan myöhemmin tuottaa myös biokaasua jalostettavaksi liikenteeseen. lnvestointituen ehtojen mukaan aluksi tuotetaan kuitenkin tilan omaa energiaa.” tilan isäntäväki Kaisa ja Tuukka Laitila kertoo.
Suuret kiitokset Keskitalon Tilalle! 🤝
Hienoa, että tiloilla viedään nyt rohkeasti asioita eteenpäin. Nyt ei kannata odotella enää mitään uusia poliittisia päätöksiä vaan investoida. Investointitukitasot on korkeat ja laitteistot korkeatasoisia. Maatilan biokaasulaitos on järkevä investointi! 👍🇫🇮

Uusitalon tilalla Kannuksessa pyritään taloudellisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin

Kannuslaisten Marko ja Annikka Uusitalon vuonna 2011 käyttöön otetussa kolmen robotin pihattonavetassa on tällä hetkellä noin 200 lypsävää. Yhteensä 350 eläintä nuorkarja mukaan luettuna. Ison eläinmäärän hoitaminen on edellyttänyt toimintojen automatisointia. Tilalla pyritään löytämään taloudellisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja tuotannon ja toiminnan kehittämisessä. Ensimmäinen turpeella kuivittava kuivituslaite asennettiin navettaan jo parin vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Uuden navetan läheisyyteen rakennettiin 100:n ja 150:n metrin laakasiilot ja ne katettiin pari vuotta sitten. Sisäilman laatua ja lämpötilan hallintaa parannettiin asentamalla navettaan kolme vuotta sitten Demecan kennoikkunat, jotka on suunniteltu tehostamaan tuloilman saantia ja ilmavirtauksen säädettävyyttä. Hyvä sisäilma parantaa eläinten hyvinvoinnin kautta tuottavuutta ja myös hoitajien hyvinvointia. Kuivaava viljasiilo rakennettiin kesällä 2020. Samaan aikaan tilalle investoitiin biokaasulaitos, jonka 50 kWh generaattori lähti käyntiin lokakuussa 2020. -Biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan sähkön, kuivitus toimii lannankäsittelyketjun yhtenä osana omalla tuotteella ja samalla kahden lämpökeskuksen turvin hakkeella aiemmin toiminut lämmöntuotanto on siirtynyt osaksi lannan kiertoa, Marko Uusitalo sanoo.   Biokaasulaitos lietteen käsittelyssä vaikuttaa merkittävästi lietteen aiheuttamiin hajuhaittoihin. Käsitelty liete on notkeampaa ja sen lannoitearvo on huomattavasti korkeampi. Biokaasulaitokseen menee lietettä noin 20 kuutiota vuorokaudessa. Kiinteää syötettä heinän, säilörehun ja oljen muodossa lisätään muutaman kerran viikossa. Laitoksen kapasiteetti mahdollistaa energiamäärän, eli sähkön ja lämmön tuotannon merkittävän nostamisen. Laajennusmahdollisuus otettiin huomioon jo hankkeen käynnistysvaiheessa. Reaktoritilavuus 1100 kuutiota ja tuotantoa voidaan lisätä syötteiden määrää nostamalla. Uusitalon tilalla on kiinnostusta myös liikennebiokaasun tuottamiseen tulevaisuudessa.

Demeca tukemaan kivääriampuja Jarkko Myllyn matkaa kohti Tokion Paralympialaisia

Haapavetinen Jarkko Mylly on ensimmäinen suomalaisurheilija, joka saavutti maapaikan Tokion paralympialaisiin, kun hän sijoittui toiseksi para-ampumaurheilun maailmancupin ilmakiväärikisassa Ranskassa syksyllä 2018. Tammikuussa Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksen Myllyn valinnasta Tokion paralympialaisiin. -Töitä tehtiin lujasti jo maailmancupin kisoihin, mutta silloin ei vielä ollut tiedossa, kuka Tokioon lähtee Suomea edustamaan. Jo hopea ja maapaikka olivat saavutus. Oli upea hetki tulla valituksia lympiajoukkueeseen, Mylly sanoo.   Kahdeksan vuotta ammunnassa kilpaillut Mylly on tullut lajin pariin metsästysharrastuksen kautta. -Olen lapsesta lähtien ollut tekemisissä aseiden ja ampumisen kanssa, koska isä harrasti metsästystä. Totuin käymään ampumaradoilla ja sitä kautta tavallaan kasvoin kiinni lajiin, Mylly kertoo. Nuorena vammautumisen aiheuttanut mopokolari ei ole ollut Myllylle hidaste. Se on rajoittanut, mutta tuonut toisaalta paljon sisältöä ja erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja harrastaa lajia, josta nauttii. -Ampumisessa, kuten muussakin urheilussa tarvitaan sekä fysiikkaa että psyykettä ja niiden pitää olla tasapainossa. Muuten huipulle pääsemiseen ei ole mahdollisuuksia. Synnynnäiset vahvuudet auttavat, mutta molemmissa voi saavuttaa tuloksia tiukalla ja tavoitteellisella harjoittelulla.   Mylly kilpailee ilmakiväärillä ja pienoiskiväärillä. Hän edustaa Haapajärven Ampumaseuraa, ja Haapajärveltä tulee myös henkilökohtainen valmentaja Timo Vaitiniemi. Lajivalmentajana toimii Jukka Salonen Keuruulta. Mylly on tyytyväinen Haapavedeltä löytyviin harjoitteluolosuhteisiin, mutta talviaikaan pienoiskiväärillä ampumiseen täytyy käydä pitämässä tuntumaa kerran kuussa 250 kilometrin päässä Jyväskylässä. -Harjoittelu on tällä tasolla täyttä työtä. Päivittäinen harjoitteluaika on noin neljä tuntia. Harjoitteluun sisältyy paljon ampumista, mutta myös lajia tukevia muita harjoitteita, Mylly kertoo.   Sponsoria etsiessään hän lähestyi haapavetistä maatiloille erilaisia tuotantoa parantavia ratkaisuja kehittävää Demecaa. -Demecan tulevaisuuteen suuntautuvat innovaatiot, jotka parantavat ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointia biokaasun ja muiden teknisten ratkaisujen muodossa ovat lähellä omaa ajatusmaailmaa. Heidän sinnikäs ja tavoitteellinen tekemisen mallinsa kuvastaa omia periaatteita siitä, että hyviä ratkaisuja on olemassa, mutta niiden eteen pitää tehdä töitä, Mylly toteaa. Mylly sanoo, että tuleva kesä ja syksy on jännityksen täyteinen. -Olympiakisat ovat itselleni uusi kokemus ja nyt niihin mennään ilman kilpailukokemusta, koska isoja kisoja ei ole ollut koronan takia yli vuoteen. Kilpailemaan oppii vain kilpailemalla, mutta juuri nyt se on haaste, koska meillä ei Suomessa ole lajin parissa niin paljon harrastajia, että saisimme aikaan edes harjoituskisoja. Muiden maiden sisäinen kilpailutilanne ei ole tiedossa, mutta kansainvälisten kisojen suhteen kaikki maat ovat samalla viivalla. Omaa harjoittelua tehdään sillä tavoitteella, että tulokset Tokiossa puhuvat puolestaan, jos kaikki osuu kohdalleen. Täytyy toivoa, että se riittää, Mylly toteaa.   Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki: Tunnemme Jarkon tarinan. On todella hienoa, että Jarkko on löytänyt harrastuksen, josta nauttii ja minkä avulla voi kehittää itseään. -Jarkon sitoutumisessa ja innostuksessa ampumiseen on paljon samaa kuin meidän yritystoiminnassamme. Lajivalintakaan ei ole helpoin, mutta Jarkko on ottanut haasteet vastaan ja kehittää toimintaansa systemaattisesti. Koemme tärkeäksi tehtäväksi olla mukana tukemassa Jarkkoa kohti Tokion kisoja. Näemme tärkeänä myös positiivisen näkyvyyden kotikaupungille Haapavedelle. Jarkko ja Demeca ovat molemmat täältä kotoisin ja olemme ylpeitä siitä, Vinkki toteaa.   Tokion paralympialaiset piti alun perin järjestää elo-syyskuun vaihteessa 2020, mutta koronaviruspandemian vuoksi ne siirtyivät vuodella eteenpäin. Uudet päivämäärät kisoille ovat 24.8.–5.9.

Demeca Oy on tehnyt sopimuksen biokaasulaitostoimituksesta 6 robotin maitotilalle Kokkolan Ullavaan, Mty Klemolan tilalle.

Demeca Oy on tehnyt sopimuksen  biokaasulaitostoimituksesta 6 robotin maitotilalle Kokkolan Ullavaan, Mty Klemolan tilalle.
Pitkä yhteistyö tilan kanssa jatkuu. Kiitos luottamuksesta! Hienoa päästä toteuttamaan Demecan toistaiseksi suurinta maatilan biokaasulaitoshanketta.

”Yritämme pysyä ajanhermoilla. Ravinteiden kierrätys ja nurmirehun hygienia ovat tärkeässä roolissa nykyaikaisessa maidontuotannossa. Maitotila kuluttaa sähkö- ja lämpöenergiaa huomattavia määriä ja energia tuotetaan jatkossa omalla biokaasulla.

Tilakeskus sijaitsee asutuksen keskellä, joten hajuhaittojen väheneminen on iso plussa.
Pyrimme myös tuottamaan jatkossa mahdollisimman paljon kuivikkeita tästä sisäisestä lannankierrosta. Turvekaan, kun ei ole enää itsestäänselvyys.

Uskomme biokaasuinvestoinnin vastaavan moniin näihin haasteisiin ja samalla parannamme tilan hiilijalanjälkeä merkittävästi.” Petri Klemola kertoo.

Kuvassa tulevan reaktorin paikalla seisovat Demecan Sami Vinkki ja tilanväestä Teemu, Pekka ja Petri Klemola

Puhtaampia kilometrejä lehmänlannalla – ensimmäinen maitoauto tankkaa Vuorenmaan maitotilan omalla biokaasulla

Raskaan liikenteen päästöjen pienentäminen on tärkeä osa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Yksi ratkaisuista muhii lehmän lannassa: siitä tehty biokaasu voi tulevaisuudessa korvata fossiilista dieseliä, jolla suomalaisrekat tällä hetkellä kulkevat. Vuorenmaan maitotilalla tehtiin juuri historiaa, kun Suomen ensimmäinen lannan voimalla ajava maitoauto otti tankin täyteen uusiutuvaa biokaasua.  
Haapavedellä sijaitsevan Vuorenmaan maitotilan 180 lehmää tuottavat maitoa Valion Haapaveden meijeriin, jossa siitä valmistetaan Valio Oltermanni® -juustoa. Tilan lehmien lanta on jo vuosien ajan hyödynnetty oman biokaasulaitoksen avulla maatilan tarvitsemaksi sähkö- ja lämpöenergiaksi. Nyt biokaasulla kulkee myös ensimmäinen Valion maitoauto. Biokaasun hyödyntäminen liikenteen polttoaineeksi on osa ohjelmaa, jolla Valio tähtää maidon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuonna 2035.  ”Vuorenmaan tilan biokaasulaitos tuottaa nyt noin 1 900 megawattituntia biokaasua vuodessa. Laitteiston uudistamisen yhteydessä päätimme laajentaa laitosta ja alkaa tuottaa kaasua myös liikenteeseen. Läheisellä Haapaveden meijerillä käyvä maitoauto tankkaa meillä samalla, kun hakee tilalta maitoa. Jatkossa Virtalan tien varressa olevalta tankkausasemalta saa biokaasua myös yksityisautoihin”, kertoo Janne Vuorenmaa, joka pyörittää tilaa veljensä ja perheensä kanssa. Aluksi kaasusta vajaa puolet jalostetaan liikenteeseen sopivaksi biometaaniksi. Jos kaikki kaasu menisi maitoauton tankkiin, sillä ajaisi yli 350 000 kilometriä vuodessa. Henkilöautoihin kaasua riittää tässä vaiheessa rajallisesti. Jalostuskapasiteettia voidaan jatkossa kasvattaa kysynnän mukaan. Lantabiokaasu vähentää merkittävästi sekä maatalouden että liikenteen päästöjä Lantaa syntyy Suomessa vuodessa noin 15 miljoonaa tonnia. Maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen on kuitenkin Suomessa vielä lähtökuopissa, ja lehmän lannasta tehdyn paineistetun biokaasun käyttö liikenteessä on meillä aivan uutta. Biokaasulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli paitsi liikenteen päästöjen pienentäjänä myös maatalouden päästöjen minimoinnissa. ”Biokaasulaitos on osa maatilan normaalia ravinnekiertoa. Biokaasuprosessissa lannan ravinteet muuttuvat pelloilla paremmin liukenevaan muotoon. Kun ostolannoitteita tarvitaan vähemmän, sekä ympäristö että kukkaro kiittävät. Myös tilan energiaomavaraisuus paranee. Polttoaineen myynti tilalta ulos taas tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Janne Vuorenmaa kertoo. ”Biokaasun käytöllä voidaan vähentää jopa 85 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna dieseliin, jolla maidon keräilyautot ja jakeluautot kulkevat. Samalla maitotilan oma hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, laskentatavasta riippuen neljäs- tai viidesosan verran”, kuvailee Valion kuljetuskalustosta vastaava kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen. ”Vuorenmaan maitotila on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset maanviljelijät ratkovat yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa ympäristö- ja ilmastohaasteita. Samalla tiloille syntyy uutta liiketoimintaa, joka tuo lisätuloja maaseudulle, ja nostaa polttoaineomavaraisuutta”, Tahvanainen jatkaa. Paikallista yhteistyötä Biokaasulaitoksen ja biometaanin jalostus- ja tankkausaseman on valmistanut ja toimittanut Haapavetinen Demeca Oy. ”Olemme kehittäneet biometaanin jalostusyksikköä jo pitkään ja testanneet erilaisia teknisiä ratkaisuja. Nyt maitoauto tankkaa joka päivä tilalla ja laitteisto toimii hyvin”, iloitsee Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki. ”Haluamme luoda maanviljelijöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja nostaa toimialan arvostusta. Tehtävämme on parantaa maatilojen kannattavuutta sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Tässäkin projektissa nämä asiat ovat hienosti toteutuneet. On itsekin mukava tankata autoa asiakkaan tilalla. Koko tuotto jää maatilalle”, Vinkki kertoo.”Vuorenmaan maitotilan ympärille on syntynyt useamman paikallisen toimijan verkosto. Tila sijaitsee sopivan lähellä Haapaveden juustolaa, joten maitoauton tankkaus onnistuu kätevästi reitin varrella, kertoo Osuuskunta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto. Maito haetaan tilalta kuljetusliike H. Vähäaho Oy:n uudella maitoautolla. ”Kun projekti noin vuosi sitten lähti liikkeelle, olimme heti positiivisen innostuneita. On ollut ilo huomata, että myös kaikki kumppanimme ovat olleet innolla mukana. Varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on toiminut kuten on suunniteltu niin tankkausten kuin auton osalta. Vaikka joskus kuulee sanottavan, ettei tällä teolla maailmaa vielä pelasteta, on meistä hienoa olla mukana ketjussa, joka konkreettisesti pienentää päästöjä siellä, missä liikumme, asumme ja hengitämme”, Kuljetusliike H. Vähäaho Oy:n Sami Vähäaho kertoo.

Suupohjan Perunalaaksossa tuotannon sivuvirrat hyödynnetään Biokaasulaitoksessa

Suupohjan Perunalaakso Oy:n Biokaasulaitoksen käynnistyminen syyskuussa on vaatinut osakkailta vuosien selvittelytyön tuotannosta tulevien sivuvirtojen hyödyntämiseen lannoituksessa ja energiantuotannossa. Vuonna 1999 perustetussa yhtiössä on osakkaana kymmenen tilaa, jotka ovat harjoittaneet ammattimaista perunanviljelyä jo vuosikymmenien ajan. Tilojen viljelyala on yhteensä 500 hehtaaria. Yritys käsittelee vuosittain perunaa 16 miljoonaa kiloa, ja siitä noin puolet kuoritaan. Suupohjan Perunalaakson osakkaat Jouni Alavillamo ja Raimo Ylihannula kertovat, että kuorimassan käsittelyn järkevä ja kustannustehokas hyödyntäminen on ollut pohdinnassa jo vuodesta 2005, kun tuotantotilat valmistuivat. Perunalaaksolla on ollut sopimus kuorimassan kuljettamisesta A-rehun kanssa ja se on ollut käytössä näihin päiviin asti. Biokaasulaitosinvestoinnin myötä kaikki kuorimassa menee nyt omaan käyttöön. Biokaasulaitoksen on Suupohjan Perunalaaksoon toimittanut Haapavedellä toimiva Demeca. Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki sanoo, että kun puhutaan miljoonaluokan investoinnista, jonka epävarmuustekijöinä on kaasun muodostuminen, hygienisoinnin onnistuminen ja koko järjestelmän yleinen toimivuus perunateollisuuden tarpeisiin, ei ole yllättävää, että neuvottelut ostopäätöksestä kestivät pitkään. Suupohjan Perunalaitoksen Biokaasulaitos on Demecan ensimmäinen kohde, jossa suoritetaan myös hygienisointi. -Neuvottelujen edetessä oli selvää, että meillä ei ole varaa epäonnistua. Tutkimukset vaikuttivat koko ajan hyviltä, mutta on vaatinut rohkeutta sekä meiltä että ostajilta sitoutua hankkeeseen, Vinkki toteaa. Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen täysin perunalla toimiva laitos. Vastaavia laitoksia on olemassa, mutta niiden käytössä perunamassan käyttäminen syötteenä on alle 15 prosentin luokkaa. -Meille ei ollut valmista malliesimerkkiä ja varmuutta laitteiston toimivuudesta pelkästään perunalla ja se oli iso kysymys, joka arvelutti päätöksen tekemisessä. Tärkkelyspitoisen perunan vaahtoaminen prosessissa mietitytti, mutta siihenkin löydettiin oikea ratkaisu, Raimo Ylihannula kertoo neuvottelu- ja tutkimusvaiheista. Hygienisoinnin avulla lannoitetta pystytään tuottamaan paikallisesti ja ravinteet saadaan kiertoon. Samalla kaikki kuljetuskustannukset putoavat alhaisiksi. -Kuorimassassa on lannoitteet, joita peruna tarvitsee ja niiden kierrättäminen on meille merkittävä säästö. Perunassa on paljon kaliumia, ja haluamme sen takaisin peltoon, mutta perunalla on paljon kasvitauteja ja haluamme olla varmoja, että hygienisointiin löytyy oikea lämpötila ja aika, että lannoitetta on turvallista käyttää, Jouni Alavillamo sanoo. -Laitteisto antaa tarvittaessa mahdollisuuden suorittaa hygienisointi hyvinkin korkeassa lämpötilassa, mutta vasta erilaisten mittaustulosten ja tutkimusten jälkeen saamme varmuuden siitä, että mädätysjäännös on täysin turvallista perunapeltojen lannoitteeksi. Laitos käsittää energiakontin ja syötteenkäsittelykontin, jonka toisesta päästä syötetään nestemäiset syötteet. Kuivat syötteet annostellaan katon kautta. Reaktori on syötteenkäsittelykontin vieressä ja kaasukanavat menevät siitä ylös. Hygienisointi on prosessin viimeinen vaihe, missä koko mädätysjäännösliete hygienisoidaan. Lämmönvaihtimella mädätysjäännöksestä otetaan lämpö talteen takaisin prosessiin, ja samalla lietettä jäähdytetään ennen kuin se siirretään varastoaltaaseen. Power-kontin keskellä on näyttö, jonka kautta laitosta voidaan seurata ja sen käyttöä ohjata. Vastaava näyttö on myös Demecan tehtaalla, jossa kaikki Biokaasulaitokset käydään päivittäin läpi ja annetaan niille tarvittava etätuki. Jouni Alavillamo kuvailee Biokaasulaitoksen järjestelmien käyttöä yhtä helpoksi kuin älykännykän käyttöä. -Se on opittavissa, mutta käyttäjän on pysyttävä raaka-aineen syötössä mittausten mukaisessa. Silloin laitos toimii oikein ja tuottaa toivotun lopputuloksen. Ylihannulan mukaan käytettävyys ja suomenkielinen etätuki vaikuttivat merkittävästi laitevalmistajan valintaan. -Meille oli tärkeää, että laitteiston toimittaja on kotimainen yritys. Olemme myös erittäin tyytyväisiä kunnan myönteiseen suhtautumiseen hankkeemme edetessä. Rakennus- ja ympäristölupien kanssa ei ollut ongelmia ja koko projekti eteni joustavasti, Raimo Ylihannula sanoo. Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitoksella on valmius myös liikennebiokaasun tuottamiseen. Alueelle on myös rakentumassa siilot syötteiden varastointia varten. Murskaavan Kaira-pumpun avulla puristeneste saadaan käsittelyyn, vaikka nesteen joukkoon menee vähän vihermassaa. Mädätysjäännös pumpataan altaisiin, josta se lannoittamisen aikana siirtyy peltoon. Vaikka investointi on merkittävä, lannan ja biomassan käsittely tilan ja tuotantolaitoksen yhteydessä säästää kuluissa, koska lannoitetta ja energiaa pystytään tuottamaan lähialueella. Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä näkee, että Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos on loistava esimerkki kiertotaloudesta ja investoinnista uusiutuvan energian tuotantoon. -Kuorimassa johdetaan putkea pitkin biokaasulaitokselle Kauhajoen tien toisella puolella olevalta tuotantolaitokselta. Käsittelyn jälkeen takaisin tuotantolaitokselle palaa energiaa ja kiinteä osa massasta päätyy takaisin perunapelloille lannoitteeksi. Biokaasulaitos on Sahakankaan teollisuus- ja yritystonttialueen ensimmäinen yritys. -Karijoki, Suupohja ja koko Etelä-Pohjanmaa on hyvin yritteliästä aluetta. Karijoen yritystiheys on 13 yritystä 100 asukasta kohti ja työllisestä työvoimasta enemmän kuin joka neljäs on yrittäjä. Olemme yrittäjämyönteinen kunta ja se on nähtävissä myös yritysten määrässä. Karijoen kunnan yritys- ja elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola on kunnanjohtajan kanssa yhtä mieltä siitä, että Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos tuo kunnalle positiivista näkyvyyttä ja huomiota. -Yritysten uudet innovaatiot ovat kiinnostavia. Kuntapuolella tärkeitä puheenaiheita ovat kiertotalous, uusiutuva energia. Toivomme, että ensimmäinen biokaasulaitos paikkakunnalla on avaus uusiutuvan energian tuotantoon, kunnan edustajat toteavat. Suupohjan alueella on menossa myös hanke, jossa kaasun jalostamista muun muassa liikennekäyttöön. -Haja-asutusalueella kaasun tuottaminen tankkaamiseen on varteenotettava vaihtoehto. Meillä on osaamista ja tukea omassa kunnassakin siinä vaiheessa, kun Suupohjan Perunalaakso on valmis etenemään kohti seuraavaa innovatiivista hanketta, Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä sanoo.