Yleinen

Pekka Vinkki on vuoden Bionääri

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus on valinnut Pekka Vinkin vuoden 2023 Bionääriksi. Pekka on Demecan toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Titteli julkaistiin Biotalouspäivillä Lappeenrannassa perjantaina 20.09.2023.

”Biokaasu tarjoaa valtavat mahdollisuudet suomalaiselle maataloussektorille. Haluan omalta osaltani olla mahdollistamassa Suomen maatalouden energia- ja ravinneomavaraisuuden vahvistumista ja luoda maatiloille uusia mahdollisuuksia .”, kiteyttää Pekka.

Demeca perustettiin 15-vuotta sitten vuonna 2008, ja tällä hetkellä työllistämme noin 60 henkilöä. Valmistamme älykkäitä ratkaisuja maatalouden lannankäsittelyyn ja jakeiden hyötykäyttöön sekä omavaraiseen energiatuotantoon. Biokaasulaitosten tuotekehitys ja toimittaminen ovat olleet osa Demecan toimintaa alusta lähtien.

Märkämädätysperiaatteella toimivan biokaasulaitoksen kehittäminen on aloitettu Haapavedellä 2002 ja Pekka Vinkki on ollut kehitystyössä mukana 2005 lähtien. Ensimmäinen laitostoimitus tehtiin 2004-2005. Olemme rakentaneet tai toimittaneet 25 toiminnassa olevaa tai toiminnan aloittavaa täyden mittaluokan biokaasureaktoria. Esittelemme uusia biokaasulaitoksia ympäri Suomen avoimien ovien päivässä, jossa voi tutustua biokaasulaitoksen ja maatilojen toimintaan.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry pyysi ehdotuksia vuoden 2023 Bionääri-tittelin saajaksi -kesä-elokuussa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus valitsi Bionäärin saatujen ehdotusten pohjalta.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry haluaa jakaa Bionääri-tittelin henkilölle, joka on edistänyt esimerkillään ja toiminnallaan ravinnekierrätyksen edistymistä Suomessa tai maailmalla. Bionäärin valintakriteerit ovat:

  • Hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta ravinnekierron edistämiseksi.
  • Henkilö on omalla toiminnallaan vaikuttanut positiivisesti toimialan kehittymiseen.

Bionääri-titteli on myönnetty seuraaville henkilöille:

2023 Pekka Vinkki, toimitusjohtaja ja perustajajäsen, Demeca Oy

2022 Jyrki Heilä, yrittäjä ja hallituksen puheenjohtajan (Biopir Oy ja Nurmon Bioenergia Oy)

22021 Sari Luostarinen, erikoistutkija ja johtava asiantuntija, Luonnonvarakeskus

2018 Juhani Suvilampi, toimitusjohtaja, Watrec Oy

2017 Juha Pirkkamaa, toiminnanjohtaja, Biolaitosyhdistys ry

2016 Jukka Rintala, professori, Tampereen Yliopisto

2015 Leif Åkers, toimitusjohtaja, Stormossen Oy

Lisätietoja asiasta antaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä 0400987805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Lähteet:

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Demeca Oy

By Demeca Oy, ago

Ensimmäinen biokaasulaitos Ruotsiin

Demeca Oy ja Samuel Holmberg (Brännfors Lantbruk Ab) ovat tehneet sopimuksen maatilan biokaasulaitoksen rakentamisesta. Tämä laitostoimitus Ruotsiin on Demecan ensimmäinen.

Moduulirakenteinen biokaasulaitos sisältää 2000 m3 prosessitilavuudella olevan mädätysreaktorin, gPower 200 kW CHP-yksikön sekä gFeed-kuivansyöttö yksikön.

”Hienoa päästä aloittamaan merkittävä yhteistyö ruotsalaisen maatilan kanssa. Biokaasuprojektia on suunniteltu pitkään yhdessä Samuelin kanssa ja nyt etenemme toimitukseen. Toimitamme maatilalle lietelannan ja kuivalannan käsittelevän laitoskokonaisuuden Avaimet käteen-periaatteella. Maatila vastaa maanrakennustöistä ja maatilalla tehtävistä sähkö-, lämpö- ja lieteputkistojen asennuksista Demecan suunnitelmien mukaisesti. Maanrakennustyöt ovat jo käynnistyneet ja Demecan tehtaalla Suomessa aletaan samalla valmistamaan laitemoduuleja. Tästä tulee hieno kokonaisuus ja Samuelille iso hyöty maatilan lannankäsittelyssä ja energian tuotannossa.” Myyntijohtaja Sami Vinkki iloitsee sopimuksesta.

” Demecan asiantuntijuus ja kokonaisvaltainen osaaminen tekivät vaikutuksen. Suurella maatilallamme työmäärä on valtava, jonka vuoksi on tärkeää, että biokaasulaitoksen toimittaja kykenee ottamaan vastuun kokonaisvaltaisesta toimituksesta ja avustamaan myös maatilan vastuulle jäävissä rakentamistöissä. Demecan biokaasulaitoksen teknologia ja heidän kokemus Pohjoisen olosuhteista vakuutti minut. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja aloituskokouksessa ammattimaisuus näkyi. ” kertoo Samuel Holmberg.

Nyt olemme edenneet työmaan aloitukseen ja pidimme aloituskokouksen maatilalla eilen. Demecalta projektipällikkö Juho Piilola, projektisuunnittelija Eelipekka Matti, tuotekehitysjohtaja Tomi Haapakoski ja myyntijohtaja Sami Vinkki, sähkömies Tomas Lundström sekä tilaaja Samuel Holmberg ja tilaajaa projektissa avustava neuvonantaja Karin Ahlberg Eliasson osallistuivat aloituskokoukseen.

Lue lisää Demecan biokaasulaitoksesta.

Lue lisää
By Demeca Oy, ago

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Wekas Oy, Toholampi

Haluamme yhdessä Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kutsua teidät  Biokaasulaitoksen ja biokaasun tankkausaseman esittelypäivään perjantaina 25.08.2023 klo 11-15. Osoite on Härkänevantie 465, Toholampi. Tapahtumassa kerrotaan maatilojen mahdollisuuksista hyödyntää ravinteiden kierrätys omavaraiseen energiatuotantoon sekä liikennekaasun tuottamiseen. Biokaasulaitokseen toimitetaan yhdyskuntajätteitä paikallisesta yrityksestä sekä maatila hyödyntää karjanlantaa biokaasulaitosprosessissa.

 

Tapahtumassa klo 12 Demeca Oy:n, Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden haastattelut sekä puheenvuorot. Tarjolla HK:n makoisat makkarat, Maitokolmion sekä Finn Spring maistiaisia sekä kahvitarjoilu. Näytteilleasettajia paikalla.

 

Tule tutustumaan elinvoimaiseen Härkänevan ympäristöön sekä kuulemaan maatilan mahdollisuuksista.

 

Tervetuloa!

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Lue lisää biokaasulaitoksesta
By Demeca Oy, ago

REKRY! Etsimme joukkoomme huoltojohtajaa

Etsimme joukkoomme huoltojohtajaa

Etsimme nyt joukkoomme huoltojohtajaa kehittämään ja johtamaan Demecan huoltotoimintaa kokonaisvaltaisesti.

Tärkeimmät tehtäväsi ovat: 
✔️ Huoltoliiketoiminnan laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja tuloksellisuudesta vastaaminen. 
✔️ Huollon henkilöstön sopimusasioista, tehokkaasta ja turvallisesta työskentelystä sekä hyvinvoinnista vastaaminen. 
✔️ Huoltokaluston ja työkalujen sopivuudesta sekä ylläpidosta vastaaminen. 
✔️ Luoda uusia ja kehittää olemassa olevia prosesseja vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin sekä vastata niiden jalkauttamisesta käytäntöön koko huolto-organisaatiossa. 
✔️ Luoda ja kehittää huoltosopimusmalleja vastaamaan asiakastarpeita sekä tekniikan ylläpidon vaatimuksia.
✔️ Toimia johtoryhmän jäsenenä.

Tarjoamme sinulle: 
👉 Vakituisen työsuhteen.
👉 Vastuullisen ja monipuolisen työnkuvan.
👉  Tueksi vahvan teknisen osaamisen omaavan ammattilaisten huoltotiimin.
👉  Kilpailukykyisen palkkauksen osaamisen ja kokemuksen mukaan.
👉  Kasvavan ja kehittyvän työympäristön, johon pääset itse vaikuttamaan.
👉  Mielenkiintoisen työn kotimaisen biokaasuteknologian parissa

HAKU HUOLTOJOHTAJAN TEHTÄVÄÄN ON PÄÄTTYNYT.


Demeca Oy on vahvassa kasvussa oleva suomalainen maatalousteknologian ja bioenergian asiantuntijayritys. Valmistamme Haapavedellä älykkäitä ratkaisuja maatalouden lannankäsittelyyn ja jakeiden hyötykäyttöön sekä omavaraiseen energiantuotantoon. Meillä on Suomessa yli 1000 asiakasta ja 20 toimitettua biokaasulaitosta.

By Demeca Oy, ago

Miten biokaasulaitos vähentää maatilan ja lannan levityksen hajuja?

Haju on ilmassa olevien kemiallisten yhdisteiden aistimista. Kun hajua tuottavien yhdisteiden pitoisuus ylittää niin sanotun hajukynnyksen, niin ihminen aistiin hajun. Kullekin kemialliselle yhdisteelle on ominaisensa haju, joka voi olla miellyttävä tai epämiellyttävä. Hajuhaittoja aiheuttavat aineet ovat pääasiassa haihtuva orgaanisia yhdisteitä (VOC), rikkiyhdisteitä ja typpiyhdisteitä. Näitä kaikkia vapautuu orgaanisten aineiden hajotessa. 

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat luonnollinen osa luonnon kiertokulkua eikä orgaanisten aineiden hajoamista tapahdu ilman haihtuvien yhdisteiden, kuten rasvahappojen muodostumista. Kompostoinnissa ja luonnossa tapahtuvassa hajoamisessa orgaanisia yhdisteitä vapautuu ilmaan. Biokaasulaitoksissa VOC:eja ei vapaudu ilmaan kahdesta eri syystä: VOC:it, kuten esimerkiksi rasvahapot ovat biokaasun tuotannon yksi välivaihe ja seuraavan vaiheen mikrobit käyttävät ne ravintonaan tuottaessaan metaania. Riittävällä viipymällä mädätysjäännös ei siis juuri haise, koska kaikki helposti hajoava orgaaninen aines on jo hajonnut, jolloin uusia rasvahappoja ei voi enää muodostua. Toisaalta mädätysjäännösaltaisiin ei myöskään päädy ”valmiina” rasvahappoa, koska ne on kulutettu biokaasureaktorissa. Biokaasureaktorin sisällä voi vapautua vähäisiä määriä rasvahappoja, mutta ne eivät päädy ulkoilmaan, koska raakakaasu käsitellään aktiivihiilellä ja edelleen poltetaan energiaksi. Poltettaessa rasvahapoista muodostuu hajutonta hiilidioksidia ja vettä.   

Hajua aiheuttavia rikkiyhdisteitä ovat rikkivety ja orgaaniset rikkiyhdisteet, kuten dimetyylisulfidi ja metyylimerkaptaanit. Orgaanisten rikkiyhdisteiden määrä vähenee biokaasureaktorissa, koska metaania tuottavat mikrobit käyttävät niitäkin ravintonaan. Rikkivety taas muutetaan pienellä hapen lisäyksellä alkuainerikiksi tai sulfaatiksi. Alkuainerikki ja sulfaatti eivät ole haihtuvia yhdisteitä, jolloin ne eivät voi myöskään haista.

Ammoniakki on merkittävin hajuja aiheuttava typpiyhdiste. Ammoniumtypen määrä lisääntyy biokaasuprosessissa, mutta koska lämmitetty biokaasureaktori on suljettu, sitä ei pääse vapautumaan laitoksella. Ammoniakin hajukynnys on kuitenkin selvästi korkeampi kuin esimerkiksi rasvahappojen tai rikin yhdisteiden, joten ammoniakin määrän lisääntymien ei vielä nosta mädätysjäännöksen hajua raakalannan tasolle. Ammoniakin haihtumista kannattaakin pyrkiä välttämään ensisijaisesti typpihäviöiden estämisenä. Ammoniakin haihduta vähenee esimerkiksi sijoituslevityksellä.

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät hajuja siis kahdessa eri paikassa. Tilalla hajut vähenevät, koska lietelanta pumpataan käytännössä suoraan biokaasureaktoriin. Siten suurin osa hajuja muodostavista yhdisteistä muutetaan biokaasuksi ennen kuin yhdisteet ovat ehtineet haihtua ilmaan. Kun ylijäämä- ja pilaantuneet rehut syötetään säännöllisesti biokaasureaktoriin, niin niiden hajoaminen ei ole ehtinyt käynnistyä voimakkaasti, jolloin tilakeskuksen hajujen määrä vähenee edelleen. Mädätysjäännösaltaiden ja mädätysjäännöksen kuivajaevarastoiden hajut ovat taas liete- ja kuivalantaloiden hajuja alhaisemmat. Tilakeskusten hajujen vähentymisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi ympäristöluvitukseen ja toki myös työskentelymukavuuteen.

Yleisen ympäristöoikeudellisen tulkinnan mukaan lannan peltolevityksen hajut kuuluvat pääsääntöisesti niin sanotun sietämisvelvollisuuden piiriin. Levitykset pienemmät hajut vähentävät kuitenkin kesälomalaisten mahdollista ärsytystä ja voivat tuoda yksittäisiä peltoja takaisin levityksen piiriin.   

Lisää hajuista voi lukea esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston julkaisuista: 

Kymäläinen M. ja Pakarinen O. (toim.) 2015. BIOKAASUTEKNOLOGIA Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104180/HAMK_Biokaasun_tuotanto_2015_ekirja.pdf 

Lehtinen J. 2012 Odorous Volatile Organic Compounds in Waste and Wastewater Management. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BIOLOGICAL AND ENVIRONMENTAL SCIENCE 252 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40931/978-951-39-4931-0_2012.pdf


Lue lisää Demecan biokaasulaitoksesta! 

Lue lisää
By Demeca Oy, ago

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät peltojen rikkakasvipainetta

Rikkakasvit haittaavat maanviljelyä muun muassa kilpailemalla viljelykasvien kanssa sekä heikentämällä rehun laatua. Tieteellisesti tehdyt tutkimukset osoittavat maatilakohtaisten biokaasulaitosten vähentävän peltojen rikkakasvipainetta.

Luken edeltäjän MTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijat tutkivat hukkakauran (Avena fatua) siementen itävyyden laskua kolmen kuutiometrin pilot-luokan biokaasureaktorissa. Reaktorin ymppinä käytettiin lehmän lantaa ja säilörehua mädättäneen biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä. Reaktorin syötteenä oli purukuivitettu hevosenlanta. Reaktorin lämpötila oli 38 ± 2 °C. Käsittelemättömien hukkakauran siementen itävyys oli 12 vuorokauden idätyskokeessa 39 %. 29 vuorokautta biokaasureaktorissa olleiden siementen itävyys oli 0 % 20 vuorokauden idätyskokeen aikana.  

Tanskassa on tutkittu hukkakauran (Avena fatua), rikkasinapin (Sinapsis arvensis), kanadanpiiskun (Solidago canadensis), rapsin (Brassica napus), kiertotatarin (Fallopia convolvulus), rikkakeltalemmikin (Amzinckia micrantha) ja jauhosavikan (Chenopodium album) itävyyttä. Mesofiilisissä 37 °C biokaasureaktoreissa suurin osa siemenistä menetti itävyyden seitsemän vuorokauden aikana ja yhdentoista vuorokauden kuluttua kaikkien siementen itävyys oli laskenut nollaan.

Aivan kaikilla kasveilla itävyys ei kuitenkaan laske täysin nollaan. Jyväskylän yliopiston ja Mustankorkea Oy:n tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville vahvakuoristen vieraslajien leviämisen riskiä biokaasulaitosten kautta. Tutkittavina kasveina olivat niin sanottu maantievarsilupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus Lindley) ja amerikkalainen kaupallinen kirjolupiini (Lupinus polyphyllus x Regalis). Ennen biokaasureaktoriin syöttämistä komealupiinin siementen itävyys oli noin 45 %. Siementen oltua kymmenen vuorokautta laboratoriokoon mesofiilisessa 37 °C biokaasureaktorissa, niiden itävyys oli laskenut noin kahteen prosenttiin ja kolmessakymmenessä vuorokaudessa itävyys laski noin prosenttiin. Kaupallisella kirjolupiinilla alkuperäinen itävyys oli alhaisempi, mutta myös sillä itävyyden lasku oli voimakasta. Tutkimuksessa tuhoutuneiksi siemeniksi tulkittiin ne siemenet, jotka mätänivät tai homehtuivat idätyskokeen aikana. Komealupiinilla 30 vuorokauden jälkeen tuhoutuneita siemeniä oli 95 %. Kokeessa horroksessa oleviksi siemeniksi tulkittiin sellaiset siemenet, mitkä eivät itäneet mutta eivät myöskään ulkoisesti tuhoutuneet kolmen kuukauden idätyskokeen aikana. Todennäköisesti merkittävä osa horroksessa oleviksi luokitelluista siemenistä oli menettänyt itävyyden.    

Kuva lupiinien siementen itävyydestä ennen ja jälkeen mesofiilisen biokaasulaitoskäsittelyn. Muokattu julkaisusta Hassani, M.; Vallius, E.; Rasi, S.; Sormunen, K. Risk of Invasive Lupinus polyphyllus Seed Survival in Biomass Treatment Processes. Diversity 2021, 13, 264. https://doi.org/10.3390/d13060264

Tutkimuksissa siementen itävyyden laskun katsottiin johtuvan lämmön ja kosteuden sekä kemiallisten ja mikrobiologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vastaavan lämpöisessä vedessä säilyttäminen ei laskenut siementen itävyyttä samalla tehokkuudella.

Rikkakasvien, kuten juolavehnän, juurten palasten tuhoutumisesta biokaasureaktorissa ei ole yleisiä tutkimuksia. On kuitenkin perusteltua olettaa, että koska juuret ovat siemeniä pehmeämpiä, niin juuret menettävät kasvukyvyn biokaasureaktorissa.

Kokonaisuutena tutkimuksiin perustuen voidaan siis sanoa, että biokaasureaktori tuhoaa lähes kaikki lantojen, rehujen ja kuivikkeiden mukana pelloille päätyvät rikkakasvien siemenet. Vaikka jäljelle jääkin maaperässä oleva siemen- ja juuripankki, tuulilevitteiset siemenet sekä koneiden mukana siirtyvät rikkakasvit, niin biokaasulaitos auttaa rikkakasvien haitallisen vaikutusten torjunnassa ja varsinkin estää siemenlevitteisten kasvien siirtymistä pelloilta toisille.  

Suomessa tehdyt julkaisut voi lukea osoitteista https://doi.org/10.3390/d13060264 ja osoitteesta https://www.smts.fi/MTP_julkaisu_2014/Posterit/104Tampio_ym_Hevosenlanta_tuottaa_biokaasua.pdf

By Demeca Oy, ago

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Jurvan tila, Tervola

Haluamme yhdessä Jurvan tilan sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kutsua teidät  Biokaasulaitoksen 

esittelypäivään keskiviikkona 22.03.2023 klo 11-15. Osoite on Kurvilansaarentie 14, 95340 Loue (Tervola). 

 

Tapahtumassa klo 12 Demeca Oy:n, Jurvan tilan sekä yhteistyökumppaneiden haastattelut sekä puheenvuorot. Tarjolla Atrian makoisat makkarat, Valion maistiaisia sekä kahvitarjoilu. Näytteilleasettajia paikalla.

Tervetuloa!

Lue lisää biokaasulaitoksesta
By Demeca Oy, ago

Biokaasulaitoksen avoimet ovet Elovaaran tila, Kiuruvesi

Haluamme yhdessä Mikko Elovaara Oy:n ja Elovasikka Oy:n tilanväen kanssa kutsua teidät Biokaasulaitoksen avoimien ovien päivään lauantaina 29.10.2022 klo 10-15. 

Osoite on Lepistönperäntie 321, Kiuruvesi. 

Tapahtumassa puheenvuoroja, biokaasulaitoksen avainten luovutus, makkara- ja kahvitarjoilu sekä näytteilleasettajia. Elovaaran maatilalle on toimitettu Demecan biokaasulaitos, ilmanvaihto- sekä lannankäsittelyn ratkaisuja.  

Elovaaran tila haluaa kutsua kuluttajia tutustumaan kotimaiseen ruoantuotantoon. Tule keskustelemaan ja tutustumaan tilan toimitaan. 


Tervetuloa!



Lue lisää biokaasulaitoksesta
By Demeca Oy, ago

Separoitu, lannasta tehty kuivike on tasalaatuista ja sen levittää automatisoitu Renki-kuivitusjärjestelmä

Lietteen kiertokulku automaatioketjussa toimii niin, että liete pumpataan navetalta biokaasulaitokselle, jossa siitä laitoksen reaktorissa otetaan talteen lämpö ja kaasu. Sieltä se kiertää putkella takaisin navettaan, jossa siitä tehdään separaattorin avulla kuiviketta. -Turpeen hinnan nousu ja sen tuotannon mahdollinen loppuminen sekä omavaraisuuteen pyrkiminen ovat olleet uuden kuivitusjärjestelmän käyttöön ottamisen merkittävimmät syyt. Separoimalla lietteestä tehty kuivike pölyää vähemmän ja pysyy parressa paremmin. Kuivike on tasalaatuista ja pehmeää, hyvin kosteutta imevää. Navetta ja eläimet ovat puhtaampia kuin turvekuivituksella. Solut ja bakteeritasot pysyvät alhaalla, kun kuivike on aina tuoretta ja sitä ei varastoida yhtään. Järjestelmä separoi automaattisesti suoraan biokaasulaitokselta tulleen rejektin eli biokaasutetun lietteen. Separointi tehdään suoraan Renki-kuivituslaitteeseen haluttuna aikana, Uusitalolla navetta-aikaan, aamulla ja illalla. Eko-Erotus -separaattorilla liete puristetaan ruuvilla luonnonkumitiivisteen läpi, jolloin neste virtaa seulan läpi poistopumpulle ja kuiva-aine tippuu kuivituslaitteeseen johtavalle täyttöruuville. Separaattorin virrankulutusta seuraamalla voidaan helposti seurata kuiva-ainepitoisuutta. Jos virrankulutus putoaa, vaihdetaan kumitiiviste uuteen. Kumin vaihto on nopea ja helppo toimenpide.   Navetan toiminnoista vastaava Sami Uusitalo sanoo, että käytännössä seurannan tarve on hyvin vähäistä. -Käyn välillä tarkistamassa minkä näköistä jaetta Eko-Erotus -separaattori tuottaa. Kuiva-aine päätyy kuivikkeeksi, jonka Renki levittää parsiin. Rengin automaattinen täyttö kestää noin 15 minuuttia. -Renki-kuivitusjärjestelmässä on vapauttanut aikaa vievää kuivitustyötä ja rauhoittanut eläinten olosuhteita. Vedän parsista virtsat ja lannan pois. Tiedän, että Renki seuraa perässä ja kuivittaa, ja minä olen vapaa jatkamaan muita töitä. Hiljainen, kiskoa pitkin eläinten yläpuolella liikkuva Renki levittää kuivikkeen tasaisesti niihin parsiin, jotka ovat vapaana. Sen laser tunnistaa eläimen, eikä levitä kuiviketta makaavan eläimen selän päälle. Automatiikka toimii sille annettujen ohjeiden mukaan ja kuivikkeen määrää voi vapaasti säätää. Automatiikkaa voidaan hoitaa puhelimen sovelluksen avulla. -Eläinten sorkka- ja utareterveys ovat pysyneet hyvinä ja voimme aina olla varmoja, että eläimillä on puhtaat ja kuivat parret lepäämiseen. Uusitalot ovat tyytyväisiä yhteistyöhön Demecan ja sen eri maatalouden kannattavuutta ja hyvinvointia tuottaviin ratkaisuihin. -Kaikki projektit on viety asiantuntevasti ja sovitulla tavalla onnistuneeseen lopputulokseen. Etävalvonta tukee omaa valvontaa, eikä päivittäiseen seurantaan kulu paljon aikaa. Tilalla pystytään keskittymään eläinten hoitamiseen ja tuotantoon, kun olosuhteet on rakennettu mahdollisimman toimiviksi ja automatiikka hoitaa aikaa vieviä tehtäviä.
By Demeca Oy, ago

Uusitalon tilalla Kannuksessa pyritään taloudellisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin

Kannuslaisten Marko ja Annikka Uusitalon vuonna 2011 käyttöön otetussa kolmen robotin pihattonavetassa on tällä hetkellä noin 200 lypsävää. Yhteensä 350 eläintä nuorkarja mukaan luettuna. Ison eläinmäärän hoitaminen on edellyttänyt toimintojen automatisointia. Tilalla pyritään löytämään taloudellisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja tuotannon ja toiminnan kehittämisessä. Ensimmäinen turpeella kuivittava kuivituslaite asennettiin navettaan jo parin vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Uuden navetan läheisyyteen rakennettiin 100:n ja 150:n metrin laakasiilot ja ne katettiin pari vuotta sitten. Sisäilman laatua ja lämpötilan hallintaa parannettiin asentamalla navettaan kolme vuotta sitten Demecan kennoikkunat, jotka on suunniteltu tehostamaan tuloilman saantia ja ilmavirtauksen säädettävyyttä. Hyvä sisäilma parantaa eläinten hyvinvoinnin kautta tuottavuutta ja myös hoitajien hyvinvointia. Kuivaava viljasiilo rakennettiin kesällä 2020. Samaan aikaan tilalle investoitiin biokaasulaitos, jonka 50 kWh generaattori lähti käyntiin lokakuussa 2020. -Biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan sähkön, kuivitus toimii lannankäsittelyketjun yhtenä osana omalla tuotteella ja samalla kahden lämpökeskuksen turvin hakkeella aiemmin toiminut lämmöntuotanto on siirtynyt osaksi lannan kiertoa, Marko Uusitalo sanoo.   Biokaasulaitos lietteen käsittelyssä vaikuttaa merkittävästi lietteen aiheuttamiin hajuhaittoihin. Käsitelty liete on notkeampaa ja sen lannoitearvo on huomattavasti korkeampi. Biokaasulaitokseen menee lietettä noin 20 kuutiota vuorokaudessa. Kiinteää syötettä heinän, säilörehun ja oljen muodossa lisätään muutaman kerran viikossa. Laitoksen kapasiteetti mahdollistaa energiamäärän, eli sähkön ja lämmön tuotannon merkittävän nostamisen. Laajennusmahdollisuus otettiin huomioon jo hankkeen käynnistysvaiheessa. Reaktoritilavuus 1100 kuutiota ja tuotantoa voidaan lisätä syötteiden määrää nostamalla. Uusitalon tilalla on kiinnostusta myös liikennebiokaasun tuottamiseen tulevaisuudessa.
By Demeca Oy, ago