Lähetä viesti

Suupohjan Perunalaaksossa tuotannon sivuvirrat hyödynnetään Biokaasulaitoksessa

2.3.2021 Demeca

Suupohjan Perunalaakso Oy:n Biokaasulaitoksen käynnistyminen syyskuussa on vaatinut osakkailta vuosien selvittelytyön tuotannosta tulevien sivuvirtojen hyödyntämiseen lannoituksessa ja energiantuotannossa.

Vuonna 1999 perustetussa yhtiössä on osakkaana kymmenen tilaa, jotka ovat harjoittaneet ammattimaista perunanviljelyä jo vuosikymmenien ajan. Tilojen viljelyala on yhteensä 500 hehtaaria. Yritys käsittelee vuosittain perunaa 16 miljoonaa kiloa, ja siitä noin puolet kuoritaan.

Suupohjan Perunalaakson osakkaat Jouni Alavillamo ja Raimo Ylihannula kertovat, että kuorimassan käsittelyn järkevä ja kustannustehokas hyödyntäminen on ollut pohdinnassa jo vuodesta 2005, kun tuotantotilat valmistuivat.

Perunalaaksolla on ollut sopimus kuorimassan kuljettamisesta A-rehun kanssa ja se on ollut käytössä näihin päiviin asti. Biokaasulaitosinvestoinnin myötä kaikki kuorimassa menee nyt omaan käyttöön.

Biokaasulaitoksen on Suupohjan Perunalaaksoon toimittanut Haapavedellä toimiva Demeca. Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki sanoo, että kun puhutaan miljoonaluokan investoinnista, jonka epävarmuustekijöinä on kaasun muodostuminen, hygienisoinnin onnistuminen ja koko järjestelmän yleinen toimivuus perunateollisuuden tarpeisiin, ei ole yllättävää, että neuvottelut ostopäätöksestä kestivät pitkään.

Suupohjan Perunalaitoksen Biokaasulaitos on Demecan ensimmäinen kohde, jossa suoritetaan myös hygienisointi.

-Neuvottelujen edetessä oli selvää, että meillä ei ole varaa epäonnistua. Tutkimukset vaikuttivat koko ajan hyviltä, mutta on vaatinut rohkeutta sekä meiltä että ostajilta sitoutua hankkeeseen, Vinkki toteaa.

Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen täysin perunalla toimiva laitos. Vastaavia laitoksia on olemassa, mutta niiden käytössä perunamassan käyttäminen syötteenä on alle 15 prosentin luokkaa.

-Meille ei ollut valmista malliesimerkkiä ja varmuutta laitteiston toimivuudesta pelkästään perunalla ja se oli iso kysymys, joka arvelutti päätöksen tekemisessä. Tärkkelyspitoisen perunan vaahtoaminen prosessissa mietitytti, mutta siihenkin löydettiin oikea ratkaisu, Raimo Ylihannula kertoo neuvottelu- ja tutkimusvaiheista.

Hygienisoinnin avulla lannoitetta pystytään tuottamaan paikallisesti ja ravinteet saadaan kiertoon. Samalla kaikki kuljetuskustannukset putoavat alhaisiksi.

-Kuorimassassa on lannoitteet, joita peruna tarvitsee ja niiden kierrättäminen on meille merkittävä säästö. Perunassa on paljon kaliumia, ja haluamme sen takaisin peltoon, mutta perunalla on paljon kasvitauteja ja haluamme olla varmoja, että hygienisointiin löytyy oikea lämpötila ja aika, että lannoitetta on turvallista käyttää, Jouni Alavillamo sanoo.

-Laitteisto antaa tarvittaessa mahdollisuuden suorittaa hygienisointi hyvinkin korkeassa lämpötilassa, mutta vasta erilaisten mittaustulosten ja tutkimusten jälkeen saamme varmuuden siitä, että mädätysjäännös on täysin turvallista perunapeltojen lannoitteeksi.

Laitos käsittää energiakontin ja syötteenkäsittelykontin, jonka toisesta päästä syötetään nestemäiset syötteet. Kuivat syötteet annostellaan katon kautta. Reaktori on syötteenkäsittelykontin vieressä ja kaasukanavat menevät siitä ylös. Hygienisointi on prosessin viimeinen vaihe, missä koko mädätysjäännösliete hygienisoidaan. Lämmönvaihtimella mädätysjäännöksestä otetaan lämpö talteen takaisin prosessiin, ja samalla lietettä jäähdytetään ennen kuin se siirretään varastoaltaaseen.

Power-kontin keskellä on näyttö, jonka kautta laitosta voidaan seurata ja sen käyttöä ohjata. Vastaava näyttö on myös Demecan tehtaalla, jossa kaikki Biokaasulaitokset käydään päivittäin läpi ja annetaan niille tarvittava etätuki.

Jouni Alavillamo kuvailee Biokaasulaitoksen järjestelmien käyttöä yhtä helpoksi kuin älykännykän käyttöä.

-Se on opittavissa, mutta käyttäjän on pysyttävä raaka-aineen syötössä mittausten mukaisessa. Silloin laitos toimii oikein ja tuottaa toivotun lopputuloksen.

Ylihannulan mukaan käytettävyys ja suomenkielinen etätuki vaikuttivat merkittävästi laitevalmistajan valintaan.

-Meille oli tärkeää, että laitteiston toimittaja on kotimainen yritys. Olemme myös erittäin tyytyväisiä kunnan myönteiseen suhtautumiseen hankkeemme edetessä. Rakennus- ja ympäristölupien kanssa ei ollut ongelmia ja koko projekti eteni joustavasti, Raimo Ylihannula sanoo.

Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitoksella on valmius myös liikennebiokaasun tuottamiseen. Alueelle on myös rakentumassa siilot syötteiden varastointia varten. Murskaavan Kaira-pumpun avulla puristeneste saadaan käsittelyyn, vaikka nesteen joukkoon menee vähän vihermassaa.

Mädätysjäännös pumpataan altaisiin, josta se lannoittamisen aikana siirtyy peltoon. Vaikka investointi on merkittävä, lannan ja biomassan käsittely tilan ja tuotantolaitoksen yhteydessä säästää kuluissa, koska lannoitetta ja energiaa pystytään tuottamaan lähialueella.

Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä näkee, että Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos on loistava esimerkki kiertotaloudesta ja investoinnista uusiutuvan energian tuotantoon.

-Kuorimassa johdetaan putkea pitkin biokaasulaitokselle Kauhajoen tien toisella puolella olevalta tuotantolaitokselta. Käsittelyn jälkeen takaisin tuotantolaitokselle palaa energiaa ja kiinteä osa massasta päätyy takaisin perunapelloille lannoitteeksi.

Biokaasulaitos on Sahakankaan teollisuus- ja yritystonttialueen ensimmäinen yritys.

-Karijoki, Suupohja ja koko Etelä-Pohjanmaa on hyvin yritteliästä aluetta. Karijoen yritystiheys on 13 yritystä 100 asukasta kohti ja työllisestä työvoimasta enemmän kuin joka neljäs on yrittäjä. Olemme yrittäjämyönteinen kunta ja se on nähtävissä myös yritysten määrässä.

Karijoen kunnan yritys- ja elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola on kunnanjohtajan kanssa yhtä mieltä siitä, että Suupohjan Perunalaakson Biokaasulaitos tuo kunnalle positiivista näkyvyyttä ja huomiota.

-Yritysten uudet innovaatiot ovat kiinnostavia. Kuntapuolella tärkeitä puheenaiheita ovat kiertotalous, uusiutuva energia. Toivomme, että ensimmäinen biokaasulaitos paikkakunnalla on avaus uusiutuvan energian tuotantoon, kunnan edustajat toteavat.

Suupohjan alueella on menossa myös hanke, jossa kaasun jalostamista muun muassa liikennekäyttöön.

-Haja-asutusalueella kaasun tuottaminen tankkaamiseen on varteenotettava vaihtoehto. Meillä on osaamista ja tukea omassa kunnassakin siinä vaiheessa, kun Suupohjan Perunalaakso on valmis etenemään kohti seuraavaa innovatiivista hanketta, Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä sanoo.