Biokaasulaitoksen esittelypäivä Mty Eteläaho, Lehtimäki (Alajärvi)

Tervetuloa biokaasulaitoksen esittelypäivään. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 15.11.2023 klo 11-15 Mty Eteläahon tilalla osoitteessa Takalankyläntie 88, 63500 Lehtimäki. Mty Eteläahon biokaasulaitoksen reaktoritilavuus on 1100 m3, syötteenä lietelanta ja kuivalanta, tuotteena sähkö ja lämpö maatilalle sekä mädätysjäännöksen jatkokäsittely separoinnilla kuivikkeeksi. Esittelemme kokonaisuutta päivän aikana

Klo 12 Demeca Oy, Mty Eteläahon tila sekä yhteistyökumppanit kertovat yhteistyöstä ja laitosprojektista. 

Tapahtumassa järjestetään biokaasulaitoksen esittelykierrokset sekä makkara- ja kahvitarjoilu.  Näytteilleasettajia on tulossa paikalle. AGCO Suomi Oysta Tuomo Mattila sekä Jussi Laitamäki tuovat paikalle esittelykoneita sekä tilalle toimitettu Valtra N174 Active sekä Valtra T245 Versu.

Lämpimästi Tervetuloa!

Yhteistyössä mukana mm.:

Demeca Oy
Mty Eteläaho
Atria-tuottajat, Nauta Suomi Oy
OP Lehtimäki
Hankkija Oy
Osuuskunta Maitosuomi
AGCO Suomi Oy
FlowExperts Oy
Konttivuokraus Oy

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Mäntyniemen tila, Toivakka

Tervetuloa biokaasulaitoksen esittelypäivään. Tapahtuma järjestetään maanantaina 30.10.2023 klo 11-15 Mäntyniemen tilalla osoitteessa Lampilantie 84, Toivakka. Klo 11 avajaispuheen pitää Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä, jonka jälkeen puheenvuoron käyttää myös Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen. Klo 12 Demeca Oy, Mäntyniemen tila sekä yhteistyökumppanit kertovat yhteistyöstä sekä laitosprojektista. 

Tapahtumassa järjestetään biokaasulaitoksen esittelykierrokset sekä makkara- ja kahvitarjoilu.  Näytteilleasettajia on tulossa paikalle. Tilalla nähtävillä Agronic Oy lietevaunu hxa2 20m3, Straumann Vertimix ajettava apevaunu sekä AGCO Suomi Oy tuo näytille Valtran T255 Versu traktorin.


Lämpimästi Tervetuloa!


Yhteistyössä mukana mm.:

Demeca Oy

Mäntyniemen tila

OP Keski-Suomi

Atria

Hankkija Oy

Envitecpolis Oy

Agronic Oy

AGCO Suomi Oy

NHK Group

Toivakan kunta

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Wekas Oy, Toholampi

Haluamme yhdessä Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kutsua teidät  Biokaasulaitoksen ja biokaasun tankkausaseman esittelypäivään perjantaina 25.08.2023 klo 11-15. Osoite on Härkänevantie 465, Toholampi. Tapahtumassa kerrotaan maatilojen mahdollisuuksista hyödyntää ravinteiden kierrätys omavaraiseen energiatuotantoon sekä liikennekaasun tuottamiseen. Biokaasulaitokseen toimitetaan yhdyskuntajätteitä paikallisesta yrityksestä sekä maatila hyödyntää karjanlantaa biokaasulaitosprosessissa.

 

Tapahtumassa klo 12 Demeca Oy:n, Wekas Oy:n sekä yhteistyökumppaneiden haastattelut sekä puheenvuorot. Tarjolla HK:n makoisat makkarat, Maitokolmion sekä Finn Spring maistiaisia sekä kahvitarjoilu. Näytteilleasettajia paikalla.

 

Tule tutustumaan elinvoimaiseen Härkänevan ympäristöön sekä kuulemaan maatilan mahdollisuuksista.

 

Tervetuloa!

p.s lisää päivä kalenteriisi kätevästi Facebookissa

Miten biokaasulaitos vähentää maatilan ja lannan levityksen hajuja?

Haju on ilmassa olevien kemiallisten yhdisteiden aistimista. Kun hajua tuottavien yhdisteiden pitoisuus ylittää niin sanotun hajukynnyksen, niin ihminen aistiin hajun. Kullekin kemialliselle yhdisteelle on ominaisensa haju, joka voi olla miellyttävä tai epämiellyttävä. Hajuhaittoja aiheuttavat aineet ovat pääasiassa haihtuva orgaanisia yhdisteitä (VOC), rikkiyhdisteitä ja typpiyhdisteitä. Näitä kaikkia vapautuu orgaanisten aineiden hajotessa. 

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat luonnollinen osa luonnon kiertokulkua eikä orgaanisten aineiden hajoamista tapahdu ilman haihtuvien yhdisteiden, kuten rasvahappojen muodostumista. Kompostoinnissa ja luonnossa tapahtuvassa hajoamisessa orgaanisia yhdisteitä vapautuu ilmaan. Biokaasulaitoksissa VOC:eja ei vapaudu ilmaan kahdesta eri syystä: VOC:it, kuten esimerkiksi rasvahapot ovat biokaasun tuotannon yksi välivaihe ja seuraavan vaiheen mikrobit käyttävät ne ravintonaan tuottaessaan metaania. Riittävällä viipymällä mädätysjäännös ei siis juuri haise, koska kaikki helposti hajoava orgaaninen aines on jo hajonnut, jolloin uusia rasvahappoja ei voi enää muodostua. Toisaalta mädätysjäännösaltaisiin ei myöskään päädy ”valmiina” rasvahappoa, koska ne on kulutettu biokaasureaktorissa. Biokaasureaktorin sisällä voi vapautua vähäisiä määriä rasvahappoja, mutta ne eivät päädy ulkoilmaan, koska raakakaasu käsitellään aktiivihiilellä ja edelleen poltetaan energiaksi. Poltettaessa rasvahapoista muodostuu hajutonta hiilidioksidia ja vettä.   

Hajua aiheuttavia rikkiyhdisteitä ovat rikkivety ja orgaaniset rikkiyhdisteet, kuten dimetyylisulfidi ja metyylimerkaptaanit. Orgaanisten rikkiyhdisteiden määrä vähenee biokaasureaktorissa, koska metaania tuottavat mikrobit käyttävät niitäkin ravintonaan. Rikkivety taas muutetaan pienellä hapen lisäyksellä alkuainerikiksi tai sulfaatiksi. Alkuainerikki ja sulfaatti eivät ole haihtuvia yhdisteitä, jolloin ne eivät voi myöskään haista.

Ammoniakki on merkittävin hajuja aiheuttava typpiyhdiste. Ammoniumtypen määrä lisääntyy biokaasuprosessissa, mutta koska lämmitetty biokaasureaktori on suljettu, sitä ei pääse vapautumaan laitoksella. Ammoniakin hajukynnys on kuitenkin selvästi korkeampi kuin esimerkiksi rasvahappojen tai rikin yhdisteiden, joten ammoniakin määrän lisääntymien ei vielä nosta mädätysjäännöksen hajua raakalannan tasolle. Ammoniakin haihtumista kannattaakin pyrkiä välttämään ensisijaisesti typpihäviöiden estämisenä. Ammoniakin haihduta vähenee esimerkiksi sijoituslevityksellä.

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät hajuja siis kahdessa eri paikassa. Tilalla hajut vähenevät, koska lietelanta pumpataan käytännössä suoraan biokaasureaktoriin. Siten suurin osa hajuja muodostavista yhdisteistä muutetaan biokaasuksi ennen kuin yhdisteet ovat ehtineet haihtua ilmaan. Kun ylijäämä- ja pilaantuneet rehut syötetään säännöllisesti biokaasureaktoriin, niin niiden hajoaminen ei ole ehtinyt käynnistyä voimakkaasti, jolloin tilakeskuksen hajujen määrä vähenee edelleen. Mädätysjäännösaltaiden ja mädätysjäännöksen kuivajaevarastoiden hajut ovat taas liete- ja kuivalantaloiden hajuja alhaisemmat. Tilakeskusten hajujen vähentymisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi ympäristöluvitukseen ja toki myös työskentelymukavuuteen.

Yleisen ympäristöoikeudellisen tulkinnan mukaan lannan peltolevityksen hajut kuuluvat pääsääntöisesti niin sanotun sietämisvelvollisuuden piiriin. Levitykset pienemmät hajut vähentävät kuitenkin kesälomalaisten mahdollista ärsytystä ja voivat tuoda yksittäisiä peltoja takaisin levityksen piiriin.   

Lisää hajuista voi lukea esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston julkaisuista: 

Kymäläinen M. ja Pakarinen O. (toim.) 2015. BIOKAASUTEKNOLOGIA Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104180/HAMK_Biokaasun_tuotanto_2015_ekirja.pdf 

Lehtinen J. 2012 Odorous Volatile Organic Compounds in Waste and Wastewater Management. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BIOLOGICAL AND ENVIRONMENTAL SCIENCE 252 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40931/978-951-39-4931-0_2012.pdf


Lue lisää Demecan biokaasulaitoksesta! 

Maatilan biokaasulaitokset vähentävät peltojen rikkakasvipainetta

Rikkakasvit haittaavat maanviljelyä muun muassa kilpailemalla viljelykasvien kanssa sekä heikentämällä rehun laatua. Tieteellisesti tehdyt tutkimukset osoittavat maatilakohtaisten biokaasulaitosten vähentävän peltojen rikkakasvipainetta.

Luken edeltäjän MTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijat tutkivat hukkakauran (Avena fatua) siementen itävyyden laskua kolmen kuutiometrin pilot-luokan biokaasureaktorissa. Reaktorin ymppinä käytettiin lehmän lantaa ja säilörehua mädättäneen biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä. Reaktorin syötteenä oli purukuivitettu hevosenlanta. Reaktorin lämpötila oli 38 ± 2 °C. Käsittelemättömien hukkakauran siementen itävyys oli 12 vuorokauden idätyskokeessa 39 %. 29 vuorokautta biokaasureaktorissa olleiden siementen itävyys oli 0 % 20 vuorokauden idätyskokeen aikana.  

Tanskassa on tutkittu hukkakauran (Avena fatua), rikkasinapin (Sinapsis arvensis), kanadanpiiskun (Solidago canadensis), rapsin (Brassica napus), kiertotatarin (Fallopia convolvulus), rikkakeltalemmikin (Amzinckia micrantha) ja jauhosavikan (Chenopodium album) itävyyttä. Mesofiilisissä 37 °C biokaasureaktoreissa suurin osa siemenistä menetti itävyyden seitsemän vuorokauden aikana ja yhdentoista vuorokauden kuluttua kaikkien siementen itävyys oli laskenut nollaan.

Aivan kaikilla kasveilla itävyys ei kuitenkaan laske täysin nollaan. Jyväskylän yliopiston ja Mustankorkea Oy:n tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville vahvakuoristen vieraslajien leviämisen riskiä biokaasulaitosten kautta. Tutkittavina kasveina olivat niin sanottu maantievarsilupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus Lindley) ja amerikkalainen kaupallinen kirjolupiini (Lupinus polyphyllus x Regalis). Ennen biokaasureaktoriin syöttämistä komealupiinin siementen itävyys oli noin 45 %. Siementen oltua kymmenen vuorokautta laboratoriokoon mesofiilisessa 37 °C biokaasureaktorissa, niiden itävyys oli laskenut noin kahteen prosenttiin ja kolmessakymmenessä vuorokaudessa itävyys laski noin prosenttiin. Kaupallisella kirjolupiinilla alkuperäinen itävyys oli alhaisempi, mutta myös sillä itävyyden lasku oli voimakasta. Tutkimuksessa tuhoutuneiksi siemeniksi tulkittiin ne siemenet, jotka mätänivät tai homehtuivat idätyskokeen aikana. Komealupiinilla 30 vuorokauden jälkeen tuhoutuneita siemeniä oli 95 %. Kokeessa horroksessa oleviksi siemeniksi tulkittiin sellaiset siemenet, mitkä eivät itäneet mutta eivät myöskään ulkoisesti tuhoutuneet kolmen kuukauden idätyskokeen aikana. Todennäköisesti merkittävä osa horroksessa oleviksi luokitelluista siemenistä oli menettänyt itävyyden.    

Kuva lupiinien siementen itävyydestä ennen ja jälkeen mesofiilisen biokaasulaitoskäsittelyn. Muokattu julkaisusta Hassani, M.; Vallius, E.; Rasi, S.; Sormunen, K. Risk of Invasive Lupinus polyphyllus Seed Survival in Biomass Treatment Processes. Diversity 2021, 13, 264. https://doi.org/10.3390/d13060264

Tutkimuksissa siementen itävyyden laskun katsottiin johtuvan lämmön ja kosteuden sekä kemiallisten ja mikrobiologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vastaavan lämpöisessä vedessä säilyttäminen ei laskenut siementen itävyyttä samalla tehokkuudella.

Rikkakasvien, kuten juolavehnän, juurten palasten tuhoutumisesta biokaasureaktorissa ei ole yleisiä tutkimuksia. On kuitenkin perusteltua olettaa, että koska juuret ovat siemeniä pehmeämpiä, niin juuret menettävät kasvukyvyn biokaasureaktorissa.

Kokonaisuutena tutkimuksiin perustuen voidaan siis sanoa, että biokaasureaktori tuhoaa lähes kaikki lantojen, rehujen ja kuivikkeiden mukana pelloille päätyvät rikkakasvien siemenet. Vaikka jäljelle jääkin maaperässä oleva siemen- ja juuripankki, tuulilevitteiset siemenet sekä koneiden mukana siirtyvät rikkakasvit, niin biokaasulaitos auttaa rikkakasvien haitallisen vaikutusten torjunnassa ja varsinkin estää siemenlevitteisten kasvien siirtymistä pelloilta toisille.  

Suomessa tehdyt julkaisut voi lukea osoitteista https://doi.org/10.3390/d13060264 ja osoitteesta https://www.smts.fi/MTP_julkaisu_2014/Posterit/104Tampio_ym_Hevosenlanta_tuottaa_biokaasua.pdf

Biokaasulaitoksen esittelypäivä Jurvan tila, Tervola

Haluamme yhdessä Jurvan tilan sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kutsua teidät  Biokaasulaitoksen 

esittelypäivään keskiviikkona 22.03.2023 klo 11-15. Osoite on Kurvilansaarentie 14, 95340 Loue (Tervola). 

 

Tapahtumassa klo 12 Demeca Oy:n, Jurvan tilan sekä yhteistyökumppaneiden haastattelut sekä puheenvuorot. Tarjolla Atrian makoisat makkarat, Valion maistiaisia sekä kahvitarjoilu. Näytteilleasettajia paikalla.

Tervetuloa!

Vastaamme kysyntään- Biokaasulaitostoiminta vahvistuu

Demeca Oy vastaa kasvavaan kysyntään ja keskitämme liiketoimintamme biokaasulaitostoimintaan. Energian ja lannoitteiden hinta sekä tukipolitiikka ovat vauhdittaneet maatiloja investoimaan omavaraiseen energiatuotantoon sekä saavuttamaan biokaasulaitosprosessissa syntyvät lannoitehyödyt.  

 

Sami Vinkki, myyntijohtaja: ”Tällä ratkaisulla biokaasun tuotantolaitteiden edelleen kehittämiseen saadaan paremmat edellytykset nykyisillä resursseilla ja toimintaa on mahdollista kasvattaa kysynnän mukaisesti. Demeca huolto jatkaa nykyisten ja uusien laitteiden huoltotoimintaa entiseen tapaan. Myynti ja asennus keskittyvät biokaasulaitostoimintaan.”

 

 Demeca on tähän mennessä toimittanut 15 biokaasulaitosta sekä yhden biometaanin jakeluaseman. Rakenteilla on kymmenen laitosta eri puolelle Suomea sekä yksi uusi biometaanin jakeluasema aiemmin toimitetun biokaasulaitoksen yhteyteen. Biokaasulaitokset ovat tuottaneet tähän mennessä sähköä ja lämpöä yli 30 miljoonaa kilowattituntia. Ympäristövaikuttamista biokaasulaitosprosessissa on syntynyt yli 4000 tonnia CO2-päästöjen vähentyessä. Biokaasulaitostoiminnalle näemme tasaista kasvupotentiaalia myös tulevaisuudessa.

Biokaasulaitos Mäntyniemen tilalle Toivakkaan

Biokaasulaitos investoinnit maatiloilla jatkuvat! 🇫🇮 

 
Mäntyniemen tila on solminut Demecan kanssa kauppasopimuksen maatila kokoluokan biokaasulaitos investoinnista. Tilalle rakennetaan 1100m3 prosessitilavuuden mädätysreaktori ja CHP laitos polttaa kaasun sähköksi ja lämmöksi. Mäntyniemen tila tuottaa naudanlihaa ja karjaa tilalla on noin 500 eläintä. Biokaasulaitos investointi ja ajatus on kiinnostanut tilanväkeä pitkään jo aiemman isännän toimesta. Vuonna 2018 Mäntyniemen tilalla tehtiin sukupolven vaihdos, joka antoi lisäpotkua biokaasulaitos investoinnille ja asiat lähtivät etenemään. 
 

”Biokaasulaitos mahdollistaa energiaomavaraisuuden. Lisäksi biokaasulaitos investoinnista tulee lannoitehyöty. Oma energiatuotanto vakauttaa myös taloutta ” sanoo tilan isäntä Lauri Jaatinen.

 
Samalla kun biokaasulaitos tuottaa sähköä ja lämpöä tilan tarpeisiin tulee samalla ympäristöpuolen asiat paranemaan merkittävästi.
 
 
Biokaasumyyjä Johannes Linna ja tilan isäntä Lauri Jaatinen paiskasivat kättä yhteen kauppasopimuksen kunniaksi.
 
Kiitämme luottamuksesta Mäntyniemen tilaa!



Tutustu Demecan biokaasulaitokseen.

Biokaasulaitoksen avoimet ovet Elovaaran tila, Kiuruvesi

Haluamme yhdessä Mikko Elovaara Oy:n ja Elovasikka Oy:n tilanväen kanssa kutsua teidät Biokaasulaitoksen avoimien ovien päivään lauantaina 29.10.2022 klo 10-15. 

Osoite on Lepistönperäntie 321, Kiuruvesi. 

Tapahtumassa puheenvuoroja, biokaasulaitoksen avainten luovutus, makkara- ja kahvitarjoilu sekä näytteilleasettajia. Elovaaran maatilalle on toimitettu Demecan biokaasulaitos, ilmanvaihto- sekä lannankäsittelyn ratkaisuja.  

Elovaaran tila haluaa kutsua kuluttajia tutustumaan kotimaiseen ruoantuotantoon. Tule keskustelemaan ja tutustumaan tilan toimitaan. 


Tervetuloa!



Biokaasulaitos tuottaa sähköenergiaa yli oman tarpeen

Uusitalon tilalla Kannuksessa käynnistettiin biokaasulaitos puolitoista vuotta sitten. Sähköä laitos on tuottanut vajaan vuoden verran. Suurin muutos, jonka sähköä ja lämpöä oman karjan lannasta sekä kuivista syötteistä tuottava laitos on tilan arkeen tuonut, on se, että maatilan liittymän hurjaa sähkölaskua ei enää tule. Tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Isäntä Marko Uusitalo kertoo, että laitos tuottaa sähköä yli oman tarpeen. Laitos tuottaa vuositasolla 400 000 kWh ja tilan kulutus on 250 000 kWh. Sähköenergia käytetään navetassa ja lämpöä riittää navetan lisäksi halleihin ja kolmeen taloon. Kylmänä aikana lisälämpöä tuotetaan hakkeella. Syksyisin lämpöenergia käytetään kuivaavassa viljasiilossa, jossa on 200 kW lämmönvaihdin. Vuoden päästä lämpöenergian tarve tuplaantuu, kun viereen rakennetaan toinen viljasiilo. Biokaasulaitos käyttää lietteen lisäksi syötteenä ylijäämärehua, eikä niitä tarvitse enää varastoida mihinkään, vaan ne kärrätään suoraan syötekontille. Separoitu rejekti päätyy kuivikkeeksi, eikä aiemmin käytössä olleelle kuiviketurpeelle enää ole tarvetta. Omalla lannalla kuivittaminen on ollut onnistunut ratkaisu. Eläinten terveys on pysynyt hyvänä ja lisäksi navetassa on huomattavasti vähemmän pölyä, koska lantakuivike ei pölyä. Kaikki liete käytetään pellolla lannoitteena. Aiemmin säästösuhde oli euro kuutiota kohden, mutta nykyisillä lannoitteiden hinnoilla säästö on jo parin euron luokkaa kuutiota kohden. Lyhyellä kokemuksella on myös todettu, että biokaasulaitoksen kautta kierrätetty liete on odotettua parempaa lannoitetta. Lietettä levitettiin pelloille ensimmäisen kerran viime keväänä. Normaalisti liete auttaa toiselle sadolle, mutta nyt vaikutus oli nähtävissä jo ensimmäisen sadon kasvussa. Lisäksi liete on notkeaa ja sitä on helppo laittaa myös heinikolle, koska se ei jää pintaan. Myös tuoksu on kadonnut lähes kokonaan. Käymme jo Demecan kanssa tiiviisti keskustelua gFuel-yksikön lisäämisestä biokaasulaitokseemme. Kaasun käsitteleminen ajoneuvojen polttoaineeksi on ollut alusta lähtien mukana suunnitelmissa.   Marko Uusitalo Uusitalon tila, Kannus