demeca

Demecan biokaasulaitosten historia 2004 ensimmäinen pilottilaitos 2007 Haapajärven ammattiopistolle lämmöntuotantolaitos, jossa on testattu myös biometaanin tuotantoa. Laitos toimii edelleen lämmöntuotannossa 2007-2014 erilaisia tutkimushankkeita, mädätyskokeita ja tuotekehitystä, jonka aikana on muun muassa kehitettiin biometaanin tuotantolaitteistoa 2014 ensimmäinen pilottilaitos kontteihin Lähteen tilalle –> tuotekehittelyä 2016 kaupallinen tuote valmis 2017 ensimmäinen laitos myydään 2018 kaksi laitosta myydään 2019 yksi laitos myydään 2020 kaupat kolmesta laitoksesta 2021 valmistunut Nygård ja Ahonen ja Vuorenmaan tankkausasema gFuel-laitteisto, rakenteilla viisi laitosta Yhteensä kolme pilottilaitosta ja 9 käynnissä olevaa, 5 rakenteilla sekä biometaanilaitteisto   Myyntijohtaja Sami Vinkki on tyytyväinen. Myynnin odotettiin lähtevän voimakkaammin käyntiin jo aiemmin, mutta tukipoliittiset esteet ovat hidastaneet maatilojen investointihalukkuutta. Biokaasulaitosten ympärillä on tällä hetkellä erittäin positiivinen pöhinä, johon vaikuttavat sekä nykyinen tukipolitiikka että yleinen asenneilmapiiri. Maatilayrittäjät ovat olleen viimeisen kahden vuoden ajan odottavassa tilassa tukipoliittisten päätösten suhteen. Tukien merkitys tämän mittaluokan investoinneissa on merkittävä. Nyt sekä maatiloilla että maaseutuyrityksillä on 50 prosentin investointituki. Biokaasulaitokset ovat investointeja, joita tehdään, kun tuotantoa rajoitetaan. Tuotekehitystä tehdään edelleen koko ajan, mutta mitään mullistavia muutoksia ei konseptin ole tulossa. Tuote on suunniteltu niin, että sen skaalaaminen isompaan onnistuu helposti. Isompia reaktoreita on jo tuotannossa ja kokoluokan kasvaminen on otettu jo alunperinkin suunnittelussa huomioon.  

Mty Nygårdin maitotilaa Alajärvellä kehitetään maltillisesti tarpeen mukaan.

Jyrki Toivosen ja Suvi Nygårdin sekä Tuomas Nygårdin tilalla on vuonna 2013 rakennettu kolmen lypsyrobotin navetta, juuri valmistunut uusi vasikkala ja heinäkuussa käyttöön otettu biokaasulaitos. Navetassa on 190 lypsypaikkaa. Tilan kokonaiseläinmäärä on 350. Kolmen osakkaan luonteva työjako on osoittautunut toimivaksi. Kaikilla on oma vastuualueensa: Suvi vastaa eläimistä, Tuomas pelloista ja Jyrki kaikista tilan rakennuksista. Nygårdin tilaa kehitetään maltillisesti ja tarpeen mukaan. Kaikki kehittämissuunnitelmat ja -investoinnit pyritään mitoittamaan niin, että niissä on varaa kasvamiseen. Esimerkiksi juuri valmistunut vasikkala on mitoitettu lähes puolet tarvetta isommaksi. Biokaasulaitoksen rakentaminen on ollut osa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jolla halutaan vaikuttaa energiakuluihin, jotka ovat näin isolla tilalla merkittävät. Biokaasulaitoksessa yhdistyy oman energiatarpeen täyttäminen ja ylimääräisen tuotteen hyödyntäminen. Keskustelut biokaasulaitosinvestoinnista aloitettiin jo, kun pihaton ilmanvaihtoa parannettiin kennoikkunoiden avulla. Vastavalmistunut biokaasulaitos on käynnistynyt hyvin ja sen vaatima päivittäinen työaika on erittäin lyhyt. Riittää, että käy tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Etävalvonta toimii hyvin ja ongelmia ole tullut. Alusta lähtien on ollut selvää, että jossain vaiheessa tila tulee tuottamaan myös liikennekaasua, jota myydään tilan ulkopuolelle.  

Maatiloilla on tietoa ja pitkälle vietyjä toteutumista odottavia investointisuunnitelmia.

Johannes Linna Demecalta kertoo, että Nygårdin tilalla oli selkeä visio biokaasulaitoksen hyödyistä, joita he omalla tilallaan investoinnista saisivat. Investoinnin budjetti laskettiin kartoittamalla syötteiden määrä ja niiden avulla tuotettavan energian määrä. Projektia lähdettiin viemään eteenpäin Envitecpolisin avulla muun muassa selvittämällä kuinka paljon tukea investointiin oli mahdollista saada. Biokaasulaitosta alettiin rakentaa käytännössä heti, kun myönteinen tukipäätös saatiin. Kaupat tehtiin lokakuussa 2020. Biokaasulaitoksen rakentaminen aloitettiin Demecalla saman tien. Tilalla tehtiin talven aikana valmistelevia töitä ja biokaasulaitos valmistui alkukesän aikana. Tahti oli erittäin ripeä ja generaattori pyörähti tilalla käyntiin heinäkuussa 2021. Rakentamisen onnistumisessa on tärkeää, että sopimus on hyvin tehty ja urakkarajat selkeästi määritelty. -Tilan omistaja tekee tarvittavat maanrakennustyöt ja Demeca tulee mukaan, kun putkikaivantoja tehdään. Pohjatöiden jälkeen rakentaminen on nopeaa, koska biokaasulaitos on kokonaisuudessaan maan päällä ja Demecan osuus rakentamisessa alkaa murskepetin päältä, Sami Vinkki kertoo. Kahdeksassa kuukaudessa sopimuksen allekirjoittamisesta käynnistämisvaiheeseen viety hanke tuottaa nyt tilalle sähkön ja lämmön. Hyötysuhdetta nostaa sekä liete- että kuivalannan ja ylijäämärehun käsittely lannoitteeksi. Prosessin avulla typen liukoisuus on saatu erittäin hyväksi ja siitä syntyy merkittävä säästö nykyisillä lannoitehinnoilla. Prosessin aikana poistuu myös hajuhaitta. Navetassa tehtiin samaan aikaan pienimuotoista remonttia. Makuuparret vaihdettiin syväkuivikeparsiin ja sitä kautta separointijae saadaan käytettyä entistä paremmin hyödyksi, kun mädätysjäännös eli rejektiliete ajetaan navettaan, jossa se separoidaan kuivikkeeksi, joka korvaa aiemmin käytössä olleen turpeen. Myös se on kustannussäästö ja lisää tilan omavarasisuutta.  

Kannattavuuslaskelmat ovat tärkeä osan investointisuunnitelmaa.

Demecan toimintamalliin kuuluu omat kannattavuuslaskelmat, joiden takana voidaan seisoa, mutta silti on haluttu, että hankkeissa on yhteistyökumppanina asiantuntijoita. Envitecpolis Oy on hajautetun uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. Toni Taavitsainen Envitecpolisilta kertoo, että tilan väen kanssa pyöriteltiin kannattavuusnäkökulmaa, syötteiden määrää ja energiankulutusta ja sen rakennetta lähivuosina. Samalla pohdittiin lannoitus- ja muita tilalle tulevia hyötyjä. Kun kannattavuus oli varmistettu, käytiin läpi eri biokaasulaitosmallien tekniikkaan liittyviä asioita ja luvitusta. -Luvitus helpottuu, kun laitoksia tulee lisää ja viranomaiset pystyvät yhdistämään käytäntöjä. Tukipolitiikka kannustaa maatiloja ja maatilayrittäjiä investoimaan. Nygårdin tilan Biokaasulaitoksen on saatu ELY-keskuksen Maaseuturahaston 40 prosentin tuki. Tällä hetkellä maatilan laitos, joka käyttää maatilan omia syötteitä: lantaa, tilalta tulevia peltobiomassoja ja ylijäämärehueriä ja käyttää energian maatilalla sähkönä ja lämpönä luokitellaan maatilalaitokseksi. Tukimäärä on 50 prosenttia. Maaseutuyritysten investointituen saajat myyvät energiaa ulospäin esimerkiksi liikennepolttoaineeksi ja myös heille tuen suuruus on tällä hetkellä 50 prosenttia. Tuen viimeinen hakukierros on ensi syksynä. Tukien tavoitteena on saada biokaasutoimialaa käyntiin.  

Vihreän siirtymän hankkeet ovat tulevaisuuden maataloutta.

OP Alajärven toimitusjohtaja Jari Leivo, että Nygårdin tilalla 10-15 vuoden aikana toteutetut hankkeet ovat luoneet vahvaa luottamusta ja kehittäneet tilan toimintaa suunnitelmallisesti. -Pankin näkökulmasta on ilo todeta, että olemme saaneet Nygårdin tilalla olla mukana hankkeissa, joilla luodaan tulevaisuuden maataloutta. -Vaikka sääntely, byrokratia ja asioiden dokumentointi on nykyään vaativaa, ne täytyy hyväksyä, että voimme viedä myös vihreän siirtymän hankkeita eteenpäin. Toivon, että tulevaisuuden päättäjät ja viranomaiset näkevät investointien merkityksellisyyden ja luovat mahdollisuuksia toteuttaa myös tulevaisuudessa vastaavia hankkeita.  

Biokaasuntuotanto on luontainen jatkumo toiminnan kehittämiselle maatiloilla.

Osuuskunta Maitosuomi on noin 2 400 maidontuottajan omistama osuuskunta, joka toimii maidonhankintaosuuskuntana toimittaen omistajiensa tuottaman maidon Valio Oy:lle jalostettavaksi. Maitosuomella on Seinäjoella kolme meijeriä ja niissä tehdään maitojauhetta, tuoretuotteita ja rasvoja. Seinäjoelle Valion tuotantolaitokseen tulee päivittäin maitoa noin miljoona litraa. Lisäksi tulee kermaa, josta kirnutaan voita. Kehityspäällikkö Olavi Koskimäki näkee Nygårdin tilan toimintaansa jatkuvasti kehittävänä tilana, jolle biokaasuntuotanto on luontainen jatkumo kaikelle muulle toiminnalle ja kehittämiselle. -Tilan tärkein tavoite on turvata työpaikat omistajilleen niin, että yritystoiminta on kannattavaa. Maatilan perusasioiden rinnalle nousee kuitenkin valtakunnallinen keskustelu siitä, miksi syömisestä on tullut niin vaikeaa. Kuluttajilla on monenlaisia mielipiteitä toiveita ja käsityksiä ruuan tuottamisesta. -Lihan kasvatusta ja ruuantuotannon oikeutta on haastettu kuluttajien ja erilaisten toimijoiden kautta. Ryhmä, joka vastustaa kaikkea perinteistä ja on kriittinen kotieläintuotannolle, on kuitenkin vielä marginaalisen pieni, mutta on mahdollista, että he saavat julkisuutta jatkossakin. Siksi tarvitsemme tekoja, joilla perustellaan, miksi maidon- ja lihantuotanto on elintärkeää kotimaassa. -Kilpajuoksu näkyy kuitenkin kaupan hyllyillä ja ilmastonmuutoksen nimissä maitotiloilla tehty hyvä työ täytyy nostaa myyntiargumentiksi. Hyvä nurmenviljely, korkeat tuotokset navetoissa ja öljyn korvaaminen biokaasulla ovat tekoja kohti hiilineutraalia tuotantoa, joka voi motivoida ostamaan suomalaista ruokaa. Hyvä kysymys on myös se, että onko ruuantuotannosta saatava korvaus riittävä, että tuottajat pystyvät kannattavasti tuottamaan suomalaista ruokaa ja kehittämään toimintaansa kovien kustannuspaineiden alla. Aikoinaan ihmisellä on mennyt ansioistaan puolet ruokaan, mutta nykyisin ruokaan menee noin kymmenen prosenttia ja silti ruuan sanotaan olevan kallista. Tuottajan siivu siitä on vain murto-osa.