Ajankohtaista
Demeca ¬tukemaan kivääriampuja Jarkko Myllyn matkaa kohti Tokion Paralympialaisia
Haapavetinen Jarkko Mylly on ensimmäinen suomalaisurheilija, joka saavutti maapaikan Tokion paralympialaisiin, kun hän sijoittui toiseksi para-ampumaurheilun maailmancupin ilmakiväärikisassa Ranskassa syksyllä 2018.
Tammikuussa Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksen Myllyn valinnasta Tokion paralympialaisiin.
-Töitä tehtiin lujasti jo maailmancupin kisoihin, mutta silloin ei vielä ollut tiedossa, kuka Tokioon lähtee Suomea edustamaan. Jo hopea ja maapaikka olivat saavutus. Oli upea hetki tulla valituksia lympiajoukkueeseen, Mylly sanoo.
Kahdeksan vuotta ammunnassa kilpaillut Mylly on tullut lajin pariin metsästysharrastuksen kautta.
-Olen lapsesta lähtien ollut tekemisissä aseiden ja ampumisen kanssa, koska isä harrasti metsästystä. Totuin käymään ampumaradoilla ja sitä kautta tavallaan kasvoin kiinni lajiin, Mylly kertoo.
Nuorena vammautumisen aiheuttanut mopokolari ei ole ollut Myllylle hidaste. Se on rajoittanut, mutta tuonut toisaalta paljon sisältöä ja erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja harrastaa lajia, josta nauttii.
-Ampumisessa, kuten muussakin urheilussa tarvitaan sekä fysiikkaa että psyykettä ja niiden pitää olla tasapainossa. Muuten huipulle pääsemiseen ei ole mahdollisuuksia. Synnynnäiset vahvuudet auttavat, mutta molemmissa voi saavuttaa tuloksia tiukalla ja tavoitteellisella harjoittelulla.
Mylly kilpailee ilmakiväärillä ja pienoiskiväärillä. Hän edustaa Haapajärven Ampumaseuraa, ja Haapajärveltä tulee myös henkilökohtainen valmentaja Timo Vaitiniemi. Lajivalmentajana toimii Jukka Salonen Keuruulta.
Mylly on tyytyväinen Haapavedeltä löytyviin harjoitteluolosuhteisiin, mutta talviaikaan pienoiskiväärillä ampumiseen täytyy käydä pitämässä tuntumaa kerran kuussa 250 kilometrin päässä Jyväskylässä.
-Harjoittelu on tällä tasolla täyttä työtä. Päivittäinen harjoitteluaika on noin neljä tuntia. Harjoitteluun sisältyy paljon ampumista, mutta myös lajia tukevia muita harjoitteita, Mylly kertoo.
Sponsoria etsiessään hän lähestyi haapavetistä maatiloille erilaisia tuotantoa parantavia ratkaisuja kehittävää Demecaa.
-Demecan tulevaisuuteen suuntautuvat innovaatiot, jotka parantavat ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointia biokaasun ja muiden teknisten ratkaisujen muodossa ovat lähellä omaa ajatusmaailmaa. Heidän sinnikäs ja tavoitteellinen tekemisen mallinsa kuvastaa omia periaatteita siitä, että hyviä ratkaisuja on olemassa, mutta niiden eteen pitää tehdä töitä, Mylly toteaa.
Mylly sanoo, että tuleva kesä ja syksy on jännityksen täyteinen.
-Olympiakisat ovat itselleni uusi kokemus ja nyt niihin mennään ilman kilpailukokemusta, koska isoja kisoja ei ole ollut koronan takia yli vuoteen. Kilpailemaan oppii vain kilpailemalla, mutta juuri nyt se on haaste, koska meillä ei Suomessa ole lajin parissa niin paljon harrastajia, että saisimme aikaan edes harjoituskisoja. Muiden maiden sisäinen kilpailutilanne ei ole tiedossa, mutta kansainvälisten kisojen suhteen kaikki maat ovat samalla viivalla. Omaa harjoittelua tehdään sillä tavoitteella, että tulokset Tokiossa puhuvat puolestaan, jos kaikki osuu kohdalleen. Täytyy toivoa, että se riittää, Mylly toteaa.
Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki: Tunnemme Jarkon tarinan. On todella hienoa, että Jarkko on löytänyt harrastuksen, josta nauttii ja minkä avulla voi kehittää itseään.
-Jarkon sitoutumisessa ja innostuksessa ampumiseen on paljon samaa kuin meidän yritystoiminnassamme. Lajivalintakaan ei ole helpoin, mutta Jarkko on ottanut haasteet vastaan ja kehittää toimintaansa systemaattisesti.
Koemme tärkeäksi tehtäväksi olla mukana tukemassa Jarkkoa kohti Tokion kisoja. Näemme tärkeänä myös positiivisen näkyvyyden kotikaupungille Haapavedelle. Jarkko ja Demeca ovat molemmat täältä kotoisin ja olemme ylpeitä siitä, Vinkki toteaa.
Tokion paralympialaiset piti alun perin järjestää elo-syyskuun vaihteessa 2020, mutta koronaviruspandemian vuoksi ne siirtyivät vuodella eteenpäin. Uudet päivämäärät kisoille ovat 24.8.–5.9.
Demeca Oy on tehnyt sopimuksen biokaasulaitostoimituksesta 6 robotin maitotilalle Kokkolan Ullavaan, Mty Klemolan tilalle.
Demeca Oy on tehnyt sopimuksen biokaasulaitostoimituksesta 6 robotin maitotilalle Kokkolan Ullavaan, Mty Klemolan tilalle.
Pitkä yhteistyö tilan kanssa jatkuu. Kiitos luottamuksesta! Hienoa päästä toteuttamaan Demecan toistaiseksi suurinta maatilan biokaasulaitoshanketta.
”Yritämme pysyä ajanhermoilla. Ravinteiden kierrätys ja nurmirehun hygienia ovat tärkeässä roolissa nykyaikaisessa maidontuotannossa. Maitotila kuluttaa sähkö- ja lämpöenergiaa huomattavia määriä ja energia tuotetaan jatkossa omalla biokaasulla.
Tilakeskus sijaitsee asutuksen keskellä, joten hajuhaittojen väheneminen on iso plussa.
Pyrimme myös tuottamaan jatkossa mahdollisimman paljon kuivikkeita tästä sisäisestä lannankierrosta. Turvekaan, kun ei ole enää itsestäänselvyys.
Uskomme biokaasuinvestoinnin vastaavan moniin näihin haasteisiin ja samalla parannamme tilan hiilijalanjälkeä merkittävästi.” Petri Klemola kertoo.
Kuvassa tulevan reaktorin paikalla seisovat Demecan Sami Vinkki ja tilanväestä Teemu, Pekka ja Petri Klemola
Puhtaampia kilometrejä lehmänlannalla – ensimmäinen maitoauto tankkaa Vuorenmaan maitotilan omalla biokaasulla
Raskaan liikenteen päästöjen pienentäminen on tärkeä osa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Yksi ratkaisuista muhii lehmän lannassa: siitä tehty biokaasu voi tulevaisuudessa korvata fossiilista dieseliä, jolla suomalaisrekat tällä hetkellä kulkevat. Vuorenmaan maitotilalla tehtiin juuri historiaa, kun Suomen ensimmäinen lannan voimalla ajava maitoauto otti tankin täyteen uusiutuvaa biokaasua.
Haapavedellä sijaitsevan Vuorenmaan maitotilan 180 lehmää tuottavat maitoa Valion Haapaveden meijeriin, jossa siitä valmistetaan Valio Oltermanni® -juustoa. Tilan lehmien lanta on jo vuosien ajan hyödynnetty oman biokaasulaitoksen avulla maatilan tarvitsemaksi sähkö- ja lämpöenergiaksi. Nyt biokaasulla kulkee myös ensimmäinen Valion maitoauto. Biokaasun hyödyntäminen liikenteen polttoaineeksi on osa ohjelmaa, jolla Valio tähtää maidon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuonna 2035.
”Vuorenmaan tilan biokaasulaitos tuottaa nyt noin 1 900 megawattituntia biokaasua vuodessa. Laitteiston uudistamisen yhteydessä päätimme laajentaa laitosta ja alkaa tuottaa kaasua myös liikenteeseen. Läheisellä Haapaveden meijerillä käyvä maitoauto tankkaa meillä samalla, kun hakee tilalta maitoa. Jatkossa Virtalan tien varressa olevalta tankkausasemalta saa biokaasua myös yksityisautoihin”, kertoo Janne Vuorenmaa, joka pyörittää tilaa veljensä ja perheensä kanssa.
Aluksi kaasusta vajaa puolet jalostetaan liikenteeseen sopivaksi biometaaniksi. Jos kaikki kaasu menisi maitoauton tankkiin, sillä ajaisi yli 350 000 kilometriä vuodessa. Henkilöautoihin kaasua riittää tässä vaiheessa rajallisesti. Jalostuskapasiteettia voidaan jatkossa kasvattaa kysynnän mukaan.
Lantabiokaasu vähentää merkittävästi sekä maatalouden että liikenteen päästöjä
Lantaa syntyy Suomessa vuodessa noin 15 miljoonaa tonnia. Maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen on kuitenkin Suomessa vielä lähtökuopissa, ja lehmän lannasta tehdyn paineistetun biokaasun käyttö liikenteessä on meillä aivan uutta. Biokaasulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli paitsi liikenteen päästöjen pienentäjänä myös maatalouden päästöjen minimoinnissa.
”Biokaasulaitos on osa maatilan normaalia ravinnekiertoa. Biokaasuprosessissa lannan ravinteet muuttuvat pelloilla paremmin liukenevaan muotoon. Kun ostolannoitteita tarvitaan vähemmän, sekä ympäristö että kukkaro kiittävät. Myös tilan energiaomavaraisuus paranee. Polttoaineen myynti tilalta ulos taas tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Janne Vuorenmaa kertoo.
”Biokaasun käytöllä voidaan vähentää jopa 85 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna dieseliin, jolla maidon keräilyautot ja jakeluautot kulkevat. Samalla maitotilan oma hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, laskentatavasta riippuen neljäs- tai viidesosan verran”, kuvailee Valion kuljetuskalustosta vastaava kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen.
”Vuorenmaan maitotila on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset maanviljelijät ratkovat yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa ympäristö- ja ilmastohaasteita. Samalla tiloille syntyy uutta liiketoimintaa, joka tuo lisätuloja maaseudulle, ja nostaa polttoaineomavaraisuutta”, Tahvanainen jatkaa.
Paikallista yhteistyötä
Biokaasulaitoksen ja biometaanin jalostus- ja tankkausaseman on valmistanut ja toimittanut Haapavetinen Demeca Oy.
”Olemme kehittäneet biometaanin jalostusyksikköä jo pitkään ja testanneet erilaisia teknisiä ratkaisuja. Nyt maitoauto tankkaa joka päivä tilalla ja laitteisto toimii hyvin”, iloitsee Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki.
”Haluamme luoda maanviljelijöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja nostaa toimialan arvostusta. Tehtävämme on parantaa maatilojen kannattavuutta sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Tässäkin projektissa nämä asiat ovat hienosti toteutuneet. On itsekin mukava tankata autoa asiakkaan tilalla. Koko tuotto jää maatilalle”, Vinkki kertoo.”Vuorenmaan maitotilan ympärille on syntynyt useamman paikallisen toimijan verkosto. Tila sijaitsee sopivan lähellä Haapaveden juustolaa, joten maitoauton tankkaus onnistuu kätevästi reitin varrella, kertoo Osuuskunta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto.
Maito haetaan tilalta kuljetusliike H. Vähäaho Oy:n uudella maitoautolla.
”Kun projekti noin vuosi sitten lähti liikkeelle, olimme heti positiivisen innostuneita. On ollut ilo huomata, että myös kaikki kumppanimme ovat olleet innolla mukana. Varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on toiminut kuten on suunniteltu niin tankkausten kuin auton osalta. Vaikka joskus kuulee sanottavan, ettei tällä teolla maailmaa vielä pelasteta, on meistä hienoa olla mukana ketjussa, joka konkreettisesti pienentää päästöjä siellä, missä liikumme, asumme ja hengitämme”, Kuljetusliike H. Vähäaho Oy:n Sami Vähäaho kertoo.
Viljelijän jaksaminen
Eläinten hyvinvointi
