Biokaasun kestävyys ja verotus

Biokaasun kestävyys ja verotus

Liikennekäytössä biokaasun kestävyys tulee aina osoittaa ja biokaasu on lähes aina verollista. Biokaasun verotus muuttui 1.1.2023 alkaen, niin että liikennekäytön lisäksi biokaasu tuli valmisteveron piiriin myös sähkön- ja lämmöntuotannossa:

1. Kun vuosittainen tuotanto on alle 1 GWh vuodessa, toimijan tulee rekisteröityä OmaVerossa biokaasun pientuottajaksija tehdä veroilmoitus kerran vuodessa koko vuotta koskien. Tässä tapauksessa biokaasu on verotonta.
2. Kun vuosittain tuotetun biokaasun energiasisältö on yli 1 GWh vuodessa, toimijan tulee rekisteröityä OmaVerossa biokaasun tuottajaksi ja tehdä veroilmoitus kuukausittain. Tässä tapauksessa biokaasu on verollista sekä sähkön- että lämmöntuotannossa.

Vuoden 2023 osalta biokaasun kestävyyttä ei ole tarvinnut erikseen osoittaa, vaan sähkön – ja lämmöntuotannossa käytetty biokaasu on tulkittu automaattisesti kestäväksi.

Biokaasun kestävyysbyrokratialla on merkittävä vaikutus laitosten kannattavuuteen. Esimerkiksi maatilojen tyypillisellä 1,5 GWh:n vuosituotannolla kestävän kaasun valmistevero sähkön ja lämmön tuotannossa on noin 2000 euroa. Jos kaasua ei todenneta kestäväksi, biokaasulle tulee maakaasun verokohtelu, jolloin maatila joutuisi maksamaan omasta energiantuotannostaan veroja jopa 35 000 euroa vuodessa. Energiaviraston 02/2024 antaman tiedotteen mukaan kestävyyden osoittaminen on edellytys, jotta biokaasun tuottaja voi maksaa kestävän biokaasun valmisteveroa. Kestävyys osoitetaan rajoitetun kestävyysjärjestelmän avulla, jonka hyväksyntää haetaan Energiavirastolta. Kunnes hyväksymishakemus on jätetty vireille, tulee maksaa ei-kestävän biokaasun veroa (suuruudeltaan sama kuin maakaasulla). Ei-kestävän kaasun verot voi kuitenkin oikaista 2024 vuoden alusta saakka, kun on jättänyt hakemuksen vireille.

Biopolttoaineille on säädetty Euroopan unionin laajuiset kriteerit uusiutuvan energian RED-direktiivissä. Direktiivin mukaisesti biopolttoaineet katsotaan kestäviksi, mikäli liikenteessä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 65 prosenttia pienemmät kuin fossiilisella polttoaineella. Sähkön ja lämmön tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla 70 prosenttia alhaisempia ja vuodesta 2026 lähtien 80 prosenttia alhaisempia kuin fossiilisilla polttoaineilla. Alle 2 MW:n laitoksilla ei ole kuitenkaan kasvihuonekaasupäästökriteereitä sähkön ja lämmön tuotannon osalta. Biokaasun kestävyyteen liittyy Suomessa kansallinen erikoisuus. RED-direktiivi edellyttää biokaasun kestävyyden todentamista sähkön ja lämmön tuotannossa vähintään 2 MW:n laitoksilta. Suomessa kestävyys taas tulee todentaa 1 GWh:n vuosituotannolla, mikäli ei halua maksaa maakaasuveroja. 1 GWh:n vuosituotanto tarkoittaa noin 120 kW:n kaasun tuotantoa eli seitsemästoistaosaa EU:n vaatimuksesta. Käytännössä kaikilta maatiloilta vaaditaan siis byrokratiaa, vaikka EU:ssa nämä pienemmän mittaluokan toimijat on rajattu kestävyysbyrokratian ulkopuolelle. Tämä kansallinen päätös ei estä maatilamittakaavan biokaasuntuotantoa, mutta kuitenkin heikentää osin suomalaisen maatalouden kilpailukykyä muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa on mahdollisuus yhtenäistää lainsäädäntö muiden EU-maiden kanssa, jos kansallisesti niin halutaan.

Biopolttoaineiden päästöt lasketaan raaka-aineen tuotannon ja logistiikan päästöistä, biokaasun ja biometaanin tuotannon ja jalostuksen päästöistä sekä mahdollisista päästövähenemistä. Pilaantuneilla rehunurmilla päästövähenemä on tyypillisesti 90 prosenttia ja lietelannalla noin 150 prosenttia verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Pilaantuneiden nurmien päästövähenemä on korkea, koska ruokinnan jätteitä ja pilaantuneita nurmia syntyy väistämättä ja päästöjä syntyy vain nurmien syöttämisestä laitokseen ja laitoksen metaanivuodoista. Lantapohjainen biokaasu on ainoa polttoaine, jonka tuotanto ja käyttö vähentää päästöjä. Päästöjen vähentyminen perustuu siihen, että biokaasulaitoksissa otetaan talteen metaani, mikä muutoin vapautuisi ilmaan lietelanta-altaista. Maatalouden biokaasu on siis ilmastollisesti huomattavasti kestävämpää mitä lainsäädäntö edellyttää biopolttoaineilta.

Myös liikennepolttoaineena maataloussyötteistäkin tuotettu biometaani katsottaisiin maakaasuksi ilman kestävyyden todennusta. Maakaasun valmistevero liikennekäytössä on 32 senttiä/kg, minkä lisäksi tulee arvonlisävero. Lisäksi biometaanin myyjä joutuisi ostamaan niin sanottuja biotikettejä toisilta polttoaineen myyjiltä, koska oma polttoaine katsottaisiin kokonaan fossiiliseksi. Kestävän lanta- tai nurmipohjaisen biometaanin valmistevero on 15 senttiä/kg ja lisäksi jakeluvelvoitteen ylittävän bio-osuuden voi myydä fossiilisten polttoaineiden myyjille. Tänä vuonna jakeluvelvoitteen osuus on 13,5 prosenttia, eli myytävää osuutta jää 86,5 prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden selvityksen* mukaan biokaasun teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali Suomessa on 10 TWh, mikä vastaa yli 800 miljoonaa litraa dieseliä. Suurin potentiaali on lannoissa ja ruuan sekä rehun tuotannon ulkopuolella olevien peltojen nurmissa.

Miten biokaasun kestävyys osoitetaan?

Biokaasun kestävyys osoitetaan Energiavirastolle jätettävällä hyväksymishakemuksella ja erillisellä ulkopuolisen toimijan tekemällä todennuksella. Hyväksymishakemuksessa tulee olla kestävyysjärjestelmä, jolla osoitetaan tuotetun kaasun täyttävän lainsäädännön vaatimukset. Biokaasun kestävyysjärjestelmän voi tehdä itse tai hankkia asiantuntijapalveluna. Todennuksen voi hoitaa vain ostamalla ulkopuolisen tahon antamaan lausunnon asiasta. Hyväksymispäätös on voimassa kerrallaan viisi vuotta, jonka jälkeen hakemus tulee tehdä uudestaan sisältäen ulkopuolisen todennuksen. Kestävyysjärjestelmän vaatimuksia on käyty läpi Energiaviraston toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohjeessa ja hakemuksen laatimista toiminnanharjoittajan prosessiohjeessa.

Lähteet:

Energiavirasto: https://energiavirasto.fi/biomassojen-ja-biopolttoaineiden-kestavyys

Verottaja: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/sahkovero/verotaulukot/

*Marttinen, S., Luostarinen, S., Winquist, E., Timonen, K. 2015. Rural biogas: feasibility and role in Finnish energy system. BEST suitable Bioenergy Solutions for Tomorrow. Research Report no 1.1.3–4.